Naisen elämä antiikin Kreikassa ja Roomassa
Marja-Leena Hänninen
Kristinusko ja naiset
23.1.2012
Marja-Leena Hänninen
Kristinusko ja mysteerikultit Rooman keisarikaudella
Yhteistä: kuoleva ja ylösnouseva jumala, suljetut kulttiyhteisöt, initiaatiomenot
Viranomaisten epäluulot – mahdollisia häiriön aiheuttajia
Useimmat mysteerikultit omaksuttiin vähitellen osaksi julkista uskonnonharjoitusta
Kristinuskossa uutta: monoteismi, suuntautuminen tuonpuoleiseen, moraaliset vaatimukset
Kristinuskon varhaisvaihe
Roomalaiset pitivät yhtenä juutalaisena lahkona
Kristinuskon arveltu aluksi vedonneen erityisesti alempien yhteiskuntaryhmien jäseniin ja naisiin; varhaiskristittyjen joukossa paljon orjia ja vapautettuja, kotoisin valtakunnan itäosista
Rooman viranomaiset pitivät taikauskona (naisten katsottiin olevan erityisen alttiita taikauskoon)
Naisten rooli evankeliumeissa
Jeesus puhuu naisten kanssa
Naiset Jeesuksen tyhjän haudan ja ylösnousemuksen todistajina; Maria Magdalena
Luukas esittää naiset aina miesten kanssa toimivina ja miehille alamaisina
Paavali ja naiset
Naisten asema varhaisessa kirkossa
Vähän luotettavaa historiallista tietoa
Lähteissä nimeltä mainitut kristityt naiset usein yhteiskunnan marginaalissa
Ensimmäiset kristityt yhteisöt
Voimakas ryhmäidentiteetti
Normaalien sosiaalista statusta osoittavien tunnusten, hierarkisen organisaation, rituaalisen puhtauden ja sosiaalisen yhtenäisyyden hylkääminen
Paavalin kirjeet viittaavat siihen, että varhaiset kristityt yhteisöt kokoontuivat yksityishenkilöiden kodeissa
Perheterminologia: jäsenet sisaria ja veljiä
Varhaiskristittyjen rituaalit
Yhteinen kulttiateria (agape-juhla)
Naisten osallistuminen yhteiseen ehtoollisen viettoon poikkesi yleisistä normeista kreikkalaisessa kulttuurissa
Suhtautuminen naisiin Paavalin ja hänen seuraajiensa kirjeissä
”Nainen vaietkoon seurakunnassa”: pyrkimys rajoittaa naisten esiintymistä ekstaasissa
Pastoraalikirjeet: ohjeita kristityille leskille
Opetuskielto: naisten tuli kuunnella opetusta hiljaa ja pysyä seurakunnissa taustalla
Naisilta edellytettiin ulkoisen olemuksen säädyllisyyttä ja vaatimattomuutta sekä hyviä tekoja
Gnostilaisuus
Yleisinimitys 100-luvulla kristinuskon päälinjasta poikenneille suuntauksille, joille yhteistä aineen ja hengen dualismin korostaminen
Päätavoitteena täydellisen tiedon tavoittaminen
Yhtä epäyhtenäinen ilmiö kuin varhainen kristinusko
Gnostilaisten yhteisöjen konkreettisesta elämästä vähän puolueetonta tietoa
Naiset gnostilaisissa yhteisöissä
Naisia mukana paljon, ei pelkästään rivijäseninä
Gnostilaisen opettajan Markuksen yhteisössä naisia profeettoina
”Valtavirran” kristityt vaikuttajat syyttivät gnostilaisia ymmärtämättömien naisten huijaamisesta
Myös tietoja naisista gnostilaisten yhteisöjen johtajina ja karismaattisista naisopettajista
Naiset gnostilaisissa teksteissä
100-l. Marian evankeliumi: Magdalan Maria välittää Jeesukselta saamansa ilmoituksen
200-l. Pistis Sofia: Magdalan Maria ja Johannes Jeesuk-sen läheisimmät oppilaat
Naisten hengellinen auktoriteetti
Gnostilaisissa teksteissä Pietari ja muut opetuslapset kyseenalaistavat Marian aseman: naisten uskonnollinen auktoriteetti oli ajankohtainen aihe 100–200-lukujen lukijoille
Nag Hammadin teksteissä Jeesusta seuranneet naiset esitetään tasavertaisina oppilaina
Feminiinisyyden merkitys gnostilaisuudessa
Gnostilaisissa kirjoituksissa ei selitetä naisten vahvaa asemaa
Jumalkuvassa myös naisellinen elementti näkyvä
Tavoitteena pikemminkin sukupuolettomuus kuin naisellisuus
Kristittyjen vainot ja naismarttyyrit
Kieltäytyminen juomauhrista keisarin puolesta toi ongelmia
Vainoja 60-luvulta 300-luvun alkuun
Naismarttyyreja paljon, mutta pyhi-myksiksi julistettiin enemmän miehiä kuin naisia
Passio Perpetuae
Vibia Perpetua kärsi marttyyrikuoleman Karthagossa orjatar Felicitasin ja 3 kristityn miehen kanssa 200-luvun alussa
Vankilapäiväkirja ensimmäinen tunnettu kristityn naisen teksti
Konflikti perheen, erityisesti isän kanssa
Näyt: Perpetua uneksii muuttuneensa mieheksi
Perpetua esitetään tuomittujen kristittyjen ryhmän johtajana
Kirkon organisoitumisen vaikutus naisten asemaan
Kristilliselle kirkolle kehittyi vähitellen säännöllinen organisaatio, virkahierarkia ja opillinen auktoriteetti
Kristillisen papin virka kehittyi melko myöhään; varhaisina vuosisatoina myös naisilla papillisia tehtäviä
300–400-luvuilla naisten toimintaa pappeina vastustettiin yhä enemmän
Naisten oikeutta opettaa toisia naisia ei koskaan kiistetty
Rooman valtakunnan kristillistyminen
Konstantinuksen suvaitsevaisuus-edikti 313 lopetti vainot
300-luvun alussa 10 – 15 % valta-kunnan asukkaista kristittyjä
Rooman kaupunki säilyi pisimpään pakanallisena
Kirkko ja seksuaalisuus
Naimattomuuteen kannustettiin
Seksin ainoa sallittu tarkoitus jälke-läisten tuottaminen
Asketismin ja luostarilaitoksen synty tarjosi naisille vaihtoehdon avioliitolle
Neitsyt Marian kultti
300-luvulta alkaen; 431 Efeson kirkolliskokouksessa Mariasta Jumalansynnyttäjä
Yhteydestä vanhojen äitijumalatarten kulttiin kiistellään
”Kirkkoäitejä”
Demetrias (413–440)
Olympias (368–408)
Melania vanhempi (s. 341–410)
Melania nuorempi (385–439)
Marcella (325–410)
Macrina (330–379)
Flavia Julia Helena (n. 257–337)
Keisari Konstantinus I:n äiti, kääntyi kristityksi 312
Harjoitti hyväntekeväisyyttä ja rakennutti kirkkoja
Kävi Pyhällä maalla ja perusti Roomaan pyhälle ristille omistetun kirkon
Muuttuiko naisihanne kristinuskon vaikutuksesta?
Perinteinen näkemys: kristinusko seksuaalisuudelle kielteinen, neitsyitä ihannoitiin vaimojen kustannuksella
Harmoninen avioliitto kuitenkin sekä kristittyjen että pakanoiden ihanne
Keskustelu fyysisistä haluista yleistä kaikessa keisarikauden kirjallisuudessa
Askeettinen elämä kristittyjen keskuudessa pienen piirin valinta
Asketismiliike ja perinteiset arvot
Asketismiliike ravisteli yhteiskunnan vallitsevaa hierarkiaa luomalla uuden sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuuden
Askeettinen elämä toi kristityille naisille sosiaalista arvostusta
Eri sosiaaliryhmistä tulevat naiset saattoivat irtautua perinteisestä mallista
Asketismiliike muutti sosiaalisen hierarkian kriteerejä
Kristinusko ja avioliitto
Myöhäisantiikin kristityissä piireissä myös avioliiton puolustajia
Avioliittoihannetta kehitettiin yhä hengellisempää kieltä käyttäen
Liber ad Gregoriam (400–500-l.) ylhäiselle matroonalle kirjoitettu uskonnollinen käsikirja: vaimon paikka Jumalan edessä
Naiset ja uskonto: vastakulttuurin näkökulma
21.2.2012
Naisten roolit uskonnossa
Virallinen uskonnonharjoitus: julkisten kulttien papittaret, valtion kannalta tärkeiden jumaluuksien vuotuiset juhlat, joista osa eksklusiivisia naisten juhlia
Naiset mukana kotikultissa; yksityinen uskonnonharjoitus
Kriisiriitit (Rooma)
Varsinkin hellenistiseltä kaudelta alkaen epävirallisia kultteja ja kulttiyhteisöjä
Kulttiyhteisöt: thiasoi
Tietyn jumalan palvontaan omistautuneita veljes- tai sisarkuntia, joilla omat sääntönsä ja initiaatiomenonsa
Tarjosivat kansalaisoikeuksia vailla oleville puitteet ryhmäidentiteetin ylläpitämiselle
Dionysos/ Bacchus
Elinvoiman, hedelmällisyyden, kasvillisuuden ja viinin jumala
Ei pelkästään naisten jumaluus, vaikka kulttiyhteisöt naisten suosiossa
Euripideen Bakkantit
Näytelmässä Dionysos kostaa äitinsä kohtelun tekemällä tämän sisarista raivohulluja: naiset jättävät kotinsa ja lähtevät tanssien vuorille, hylkäävät kodin ja lapset; miehet eivät pysty pysäyttämään naisia
Miksi Dionysoksen kultti vetosi erityisesti naisiin?
Vetosi naisten emotionaalisiin tarpeisiin?
Naiset pääsivät väliaikaisesti eroon velvollisuuksistaan kotona ja perinteisestä naisen roolista (Onko liian moderni tulkinta?)
Naiset, jotka eivät sopineet normeihin, saattoivat hakea kompensaatiota uskonnosta
Ekstaasi yhteisössä valtaa vailla olevien keino purkaa aggressioitaan
Yhden teorian mukaan vetosi siirtymävaiheessa oleviin naisiin
Mainadi/ bakkanttiyhteisöt
Mysteereihin vihittiin sekä miehiä että naisia; tietoja myös yksinomaan naisten toimittamista mysteereistä
Kulttiyhteisöjä ainakin 200-luvulta eaa. eri puolilla Kreikkaa ja Vähää-Aasiaa
Naisten rituaalit
Juomauhrit, tanssit, rituaaliset huudot
Thyrsos-sauvat
Yölliset menot, pyrkimys ekstaattisiin tiloihin
Erilaisia kulttitehtäviä – mahdollisesti eri-ikäisillä naisilla erilaiset
Bacchuksen kultti Italiaan kreikkalaisten välityksellä
Roomalaiset ja Bacchuksen kultti
Ensimmäinen viranomaisten vainoama kultti Roomassa: ns. Bacchanalia-skandaali 186 eaa.
Itsenäiset kulttiyhteisöt ja yölliset menot epäilyttäviä, ei naisten osallistuminen
Adonis
Yksi Välimeren alueen kuolevista ja uudelleen heräävistä jumalista, jotka liitettiin vähäaasialaisiin äitijumalattariin
Myytin mukaan villisika surmasi Adoniin, joka 1/3 vuodesta manalassa, 2/3 Afroditen luona
Adonia-juhla
Naisten viettämä Adoniksen surujuhla
Ateenassa yksityiset naisryhmät viettivät juhlaa kotiensa katoilla
Ruukuissa kasvatetut kasvit jätetty kuivumaan katonharjoille, siroteltiin juhlan yhteydessä mereen
Tulkintoja Adoniaan liittyneestä naisten naurusta ja ruokottomasta kielenkäytöstä
Kuvastaa miesten pelkoa naisten seksuaalisuutta kohtaan
Kuvastaa naisten voimantuntoa liittyen heidän keskeiseen rooliinsa uusintamisessa – rituaalinen nauru miehille
Adoniassa ei juhlittu vallitsevaa sosiaalista järjestystä, hyväksyttyjä sukupuolirooleja tai naisten ikäkausisiirtymiä
Kyse kuitenkin väliaikaisesta vapaudesta!
Kybele, Suuri Äiti
Varhaisimmat todisteet Fryygiasta n. 6000 eaa.
Vähään-Aasiaan asettuneet kreikkalaiset omaksuivat kultin
Ateenassa Kybelen temppeli (Metroon) ainakin 400-l. eaa.
Kybelen kultti Kreikassa
Ateenassa ei koskaan hyväksytty Kybeleä täysin itämaisessa muodossa
Maanviljelyn ja laillisen järjestyksen suojelija
Sekä julkisia että yksityisiä pyhäkköjä, assosioitiin usein paikallisiin jumaluuksiin
Sekä köyhien että rikkaiden palvonnan kohde
Paljon pieniä votiiviveistoksia säilynyt
Kybelen kultti Roomassa
204 eaa. Roomaan senaatin päätöksellä
Virallisessa kultissa roomalaisen tradition mukaiset menot ja eliitin jäsenet johdossa
Pari vuosisataa myöhemmin omaksuttiin itämaiset palvontamenot ja eunukkipapit (galli)
Ludi Megalenses 4.–10. huhtikuuta: kilpa-ajoja ja teatteriesityksiä, Kybelen temppeli avoinna kansalle, eliitin pidot jumalattaren kunniaksi, eunukkipapit saivat kerjätä
Kybelen papit ja papittaret
Galli-papit eunukkeja; Rooman kansalainen ei saanut toimia galluksena
Naiset: sacerdos maxima, ministrae, melissae, cernophorae, praeficae, tympanistrae jne.
Kybele ja Attis
Myytin mukaan Attis oli tehnyt siveyslupauksen Kybelelle ja rikottuaan sen kastroi itsensä transsitilassa
Galli-pappien esikuva
Tarinaan perustuvat mysteerit suosittuja Roomassa keisariajalla
Kybelen ja Attiksen juhla
Mysteereissä visualisoitiin Kybelen ja Attiksen tarina
Tärkein juhlasarja 15–27.3: Attiksen hautajaiset ja ilojuhla uudelleensyntymän kunniaksi
Taurobolium
Isis
Suosituin egyptiläinen jumaluus Egyptin ulkopuolella
Kehittyi keisarikaudella suureksi pelastajajumaluudeksi
Palvojissa sekä miehiä että naisia, mutta leimallisesti naisten jumaluus
Isiksen palvonnan leviäminen Kreikkaan
Hellenistisellä kaudella Isiksen ja Sarapiksen palvonta levisi Kreikkaan
Ensimmäinen kulttiyhteisö Piraeuksessa
Ateenassa Isiksen thiasokset avoimia myös naisille: naiset alempina kulttivirkailijoina, lahjoitusten tekijöinä ja kulttiyhteisöjen jäseninä
Hellenistisellä kaudella kulttiin ei vielä liittynyt mysteerejä
Isiksen ja muiden egyptiläisten jumalien tulo Italiaan
Leviäminen alkoi 200-luvulla eaa.
Alkuun erityisesti ulkomaalaisten ja alempien yhteiskuntaryhmien suosiossa
Myöhäistasavallan aikana vainojen kohteena: temppelit ja kulttiyhteisöt hajotettiin useaan otteeseen
Viimeinen vaino keisari Tiberiuksen aikana
Keisari Claudiuksesta alkaen egyptiläiset kultit keisarien suosiossa ja egyptiläisyys muutenkin muotia
Isis keisarikaudella
Universaali äitijumalatar
Palvottiin usein yhdessä Osiriksen/ Sarapiksen kanssa
Keisarikaudella myös eliitin jumalatar, vaikka maine alempien yhteiskuntaryhmien ja naisten jumalattarena
Isiksen juhlat
Temppeleissä menoja päivittäin
5.3. Navigium Isidis = Ploiaphesia
Marraskuussa Osiriksen etsimisen ja löytämisen juhla (Isia, Heuresis, Hilaria): äänekkäät ja värikkäät menot
Olivatko mysteerikultit ”emansipatorisia”?
Tarjosivat mahdollisuuksia uskonnolliseen osallistumiseen muillekin kuin yläluokan naisille ja miehille, rikkoivat vallitsevan yhteiskunnan hierarkioita
Kulttien sisällön ja muotojen arveltu vedonneen enemmän tunteisiin; lupauksia kuoleman voittamisesta
Toisaalta mysteereihin vihkiytyminen edellytti keisarikaudella lahjoituksia
Kulttiyhteisön tuki jäsenilleen
Myöhäisantiikki
300-luvulla jaa. Rooman pakanallinen senaattoriaristokratia suosi nimenomaan mysteerikultteja ja toimi pappeina/ papittarina useissa kulteissa
Fabia Aconia Paulina ja Vettius Agorius Praetextatus
Naiset roomalaisen uskonnon virallisissa kulteissa
16.2.2012
Roomalaisen uskonnon perusominaisuuksia
Polyteismi
Yhteisöllisyys
Tämänpuoleisuus
Pyhien kirjojen ja yhtenäisen opin puuttuminen
Ei paavia tai arkkipiispaa vastaavaa ylintä auktoriteettia
Uskonto ei määritellyt moraalia, vaan päin vastoin
Pax deorum
Pappeus roomalaisessa uskonnossa
Ei erillistä pappissäätyä
Pappisvirat pitkään ylimmän yhteiskuntaryhmän etuoikeus: oikeus pappisvirkoihin kytköksissä poliittisiin oikeuksiin
Keisarikaudella keisarin rooli keskeinen
Uskonto ja naisen elämänvaiheet
Yksityisestä uskonnonharjoituksesta tiedetään melko vähän
Julkisia aikuistumisriittejä vain pojilla
Häät monelle naiselle käytännössä aikuistumisriitti
Synnytyksen jumaluudet tärkeitä
Synnytys ja äitiys
Synnytyksiin liittyi paljon pelkoja ja odotuksia, niin myös jumaluuksia
Diana, Juno Lucina, Carmenta, keisarikaudella Isis
Onnistuneen synnytyksen jälken kuului kiittää Junoa
Papittaret roomalaisessa uskonnossa
Julkisia papittaria melko vähän: vestaalit tunnetuimmat
Monissa naisten kulteissa matroonien ryhmä toimii papittaren tapaan
Joissakin menoissa naimattomat tytöt avustajina
Vestaalit
Kotilieden jumalattaren Vestan neitsytpapittaria
30 vuoden virkakausi, joka alkoi alle 15-vuotiaana
Valittiin Rooman ylhäisimmistä perheistä
Esimies ja holhooja pontifex maximus
Vestaalien tehtävät
Paljon tehtäviä erilaisissa rituaaleissa ympäri vuoden
Huolehtivat Vestan temppelistä ja sen ikuisesta tulesta
Valmistivat uhrikakuissa käytettävät jauhot (mola salsa)
Vestan temppelin ja vestaalien symboliarvo
Vestan temppelin ikuinen tuli yksi Rooman ikuisuuden symboleista
Vestaalien koskemattomuus = valtion koskemat-tomuus ja pysyvyys
Onnettomuuksista voitiin syyttää vestaaleja
Flamen ja flaminica Dialis
Juppiterin ylipappi ja hänen vaimonsa: jos toinen kuoli, toisen täytyi luopua virasta
Pappeus toi elämään monenlaisia rajoituksia
Vast. pariskunta rex ja regina sacrorum
Muita papittaria
200-luvun lopulta eaa. alkaen Cereen papittaria
Monilla Italian kaupungeilla omat papittarensa, esim. Pompejissa Venuksen, Faleriissa Junon papittaret
Bona Dean magistrae
Keisarikultti
Kulttitehtäviä niin miehille kuin naisille, myös vapautetuille ja orjille
Provinssien paikalliseliitille tärkeitä tehtäviä
Vain kuollutta keisaria palvottiin jumalana, mutta esim. elävän keisarin geniusta kunnioitettiin
Roomalaiset perinteiset naisten juhlat
Pääasiassa matroonien juhlia, joissakin mukana myös orjattaret ja prostituoidut
Täysin eksklusiiviset naisten juhlat harvinaisia
Tiedot juhlien kulusta usein epämääräisiä, kuvalähteitä vähän
Vestan juhla-aika 7.–15.6.
Vestan pyhäkkö avoinna naisille
Koko Rooma pyhässä tilassa, esim. häitä ei voitu järjestää
9.6. Vestalia: matroonat paljain jaloin; myös leivän juhla
Juhla-ajan päätteeksi temppelin puhdistus
Bona Dean kultti
Toukokuussa kaikille avoin juhla
Joulukuussa ylhäisimpien matroonien ja vestaalien yhteinen juhla, jonka elitistinen luonne ristiriidassa muiden kulttia koskevien tietojen kanssa
Sacrum anniversarium Cereris
Eksklusiivinen naisten juhla Thesmoforian tyyliin, vaikutteet Magna Graeciasta
Monipäiväinen juhla
Muuten Ceres Roomassa ennen kaikkea plebeijien suojelusjumaluus
Naiset Junon juhlissa
1.2. Juno Sospita: Lanuviumissa neitojen riitti
1.3. Matronalia Juno Lucinan kunniaksi, Rooman ”äitienpäivä”
7.7. Nonae Caprotinae: vapaat naiset ja orjattaret yhdessä
Dianan juhla 13.8.
Orjien vapaapäivä ja metsästäjien juhla
Naiset, joiden rukouksia kuultu, vaelsivat soihtuja ja uhrilahjoja kantaen Roomasta Dianan pyhäkköön Nemi-järven rannalle (n. 40 km)
Muita naisten jumalattaria ja juhlia
Pudicitia Patricia/ Plebeia
Mater Matuta (Matralia)
Flora (Floralia)
Fortuna Muliebris
Fortuna Virilis
Venus Verticordia
Naiset roomalaisissa kriisiriiteissä
Varsinkin tasavallan aikana naiset osallistuivat usein temppelien vihkimisseremonioihin ja jumalten lepytysmenoihin
Senaatti päätti vuosittain, mitkä ilmiöt tai kriisit vaativat jumalten lepyttämistä
Lepytysmenoihin osallistui periaatteessa koko kansa, mutta toisinaan naisilla erityistehtäviä
Eniten erilaisia lepytysmenoja toisen puunilaissodan aikana (218–202 eaa.)
Claudia Quinta ja Kybelen tulo Roomaan
204 eaa. Kybelen musta kivi tuotiin Roomaan: tavoitteena voitto Hannibalista
Rooman ylimystö otti kiveä kuljettavan laivan vastaan Ostiassa
Matroonat kantoivat kiven Roomaan: Claudia Quinta ryhmän johtaja
Juno lepytysten kohteena
Juno Regina/ Sospita/ Moneta
Erityisesti Aventinuksen Juno Regina lepytysten kohteena (alun perin etruskien jumalatar)
207 eaa. 27 tytön kuoro ja matroonien kultalahja Juno Reginalle
Augustuksen Ludi saeculares 17 eaa.
Vanhoihin lepytysmenoihin pohjautuva juhla, joka kesti 3 yötä ja 3 päivää
Tarkoitus järjestää joka 110. vuosi
Uhrit päivisin Juppiterille, Juno Reginalle, Apollolle ja Dianalle, öisin Moirille, Eileithyioille ja Terra Materille
Juhliin kuului myös teatteri- yms. näytäntöjä, juhlaruno Horatiukselta
Ohjelma tunnetaan säilyneen piirtokirjoituksen perusteella
Myös Claudius, Domitianus, Antoninus Pius, Septimius Severus ja Filippus Arabs järjestivät
Naiset Ludi saeculares -juhlissa
110 matroonaa vietti joka yö pitoja Junon ja Dianan kunniaksi
2. päivänä keisarin johdolla matroonat rukoilivat Juno Reginaa Capitoliumilla
3. päivänä 27 tytön ja 27 pojan kuoro esitti hymnin Apollolle ja Dianalle
Tulkintoja naisten roolista roomalaisessa uskonnossa
a) vanha tulkinta: naisten rooli alisteinen, epäitsenäinen ja marginaalinen
b) toinen ääripää: matroonat muodostivat oman itsenäisen kulttiyhteisön, jolla virallisesti tunnustettu asema
c) perinteiset kultit voidaan nähdä kontrollin välineinä, mutta toisaalta ne tarjosivat naisille vaihtoehtoja ja tiettyä itsenäisyyttä sekä väliaikaista vapautta arjen paineista
Uskonto naisten kansalaistoimintaa
Naiset kreikkalaisessa uskonnossa: julkiset kultit ja papittaret
14.2.2012
Yhteistä antiikin Kreikan ja Rooman uskonnoille
Polyteismi
Kaupunkien paikalliset kultit
Julkisen uskonnonharjoituksen päätarkoitus yhteisön menestys ja säilyminen; julkiset kultit myös vahvistivat yhteiskuntajärjestystä ja sukupuolirooleja
Tämänpuoleisuus: jumalilta pyydetään hyvää tässä elämässä
Ei ammattipapistoa
Myös perhe uskonnollinen yhteisö
Jumalille kuuluvat uhrit
Uskonnon merkitys naisille
Uskonto ainoa elämänalue, jolla naiset saivat hyväksyttävästi toimia julkisuudessa
Uskonto antoi naisille sosiaalista ja henkistä tilaa sekä mahdollisuuden omiin yhteisöihin
Uskonto ja ihmisen elämänvaiheet: syntymä, aikuistuminen, häät, hedelmällisyys, sairaudet, kuolema
Osa kulteista miehille ja naisille yhteisiä, osa sukupuolen mukaan eriytyneitä
Naiset virallisessa uskonnonharjoituksessa
3 naisryhmää: naimattomat neidot, hedelmällisessä iässä olevat vaimot, vanhat naiset
Vaimon ja äidin roolit keskeisiä: useimmat kultit tarkoitettu naimisissaoleville naisille
Naisten palvonnan kohteet
Jumalattaret erityisen tärkeitä: Hera, Artemis, Afrodite, Demeter, Kore
Kaikkia naisia koskivat syntymän, aikuistumisen, häiden ja kuoleman riitit
Sureminen naisten rituaali
Artemis naisten jumalattarena
Muutosten jumalatar: aikuistumisriitit
Synnyttäjien suojelija
Yhteys kuuhun: kuun uskottiin vaikuttavan naisten fysiologiaan
Artemis ja nuoret tytöt
Monissa Kreikan kaupungeissa naimattomien tyttöjen kuorot esiintyvitä Artemiin tai jonkun muun jumalattaren kunniaksi
Lahjat jumalattarille ennen häitä
Arkteia
Joka 4. vuosi Brauronissa vietetty ateenalaisten tyttöjen aikuistumisjuhla
Valitut tytöt oleskelivat pyhäkköalueella määräajan: käsitöiden ja talousaskareiden opettelua, urheilu- yms. kilpailuja
Tyttöjä kutsuttiin karhuiksi (karhumaskit)
Muutkin tytöt tekivät Artemiille lahjoituksia ennen häitään
Naimisissaolevat naiset kiittivät Artemista terveistä lapsista
Votiivilahjat
Hera naisten jumalattarena
Erityisesti aviovaimojen suojelija
Eliissä Heraia-juhla joka 4. vuosi: naimattomien tyttöjen juoksukilpailut, 16. naimisissaolevan naisen peplos-lahjoitus
Vast. juhlia esim. Spartassa ja Olympiassa
Hera Magna Graeciassa
Demeter
Viljan kasvun ja maan hedelmällisyyden jumalatar
Ei ainoastaan naisten palvoma jumalatarEleusiin mysteerit
Homeerinen hymni Demeterille n. 600-l. eaa.
Demeter, Persefone ja Hades
Myytissä Hades ryöstää Demeterin tyttären manalaan
Demeterin suriessa maassa ei kasva mitään
Tarina heijastaa luonnon vuotuista sykliä sekä äidin ja tyttären elämän jännitteitä
Thesmoforia-juhla
Vietettiin useissa Kreikan kaupungeissa
Eksklusiivinen naisten juhla
Ateenassa kesti 3 päivää: 1. päivänä leiriytyminen (anedos), toisena päivänä paasto (nesteia), 3. päivänä (Kalligeneia) valtion kustantamat naisten pidot, naiset kiittivät lapsistaan ja rukoilivat heille siunausta
”Pyhä rivous”: härskit puheet ja eleet, peniksen muotoiset kakkuset
Muita naisten juhlia Demeterin kunniaksi
Skira (yhteys Thesmoforiaan)
Porsaiden uhraaminen
Haloa-juhla Eleusiissa: naiset juovat viiniä ja viettävät pitoja
Sparta, Delos
Etelä-Italian ja Sisilian kreikkalaissirtokunnat
Eleusiin mysteerit
Ateenan lähellä Eleusiissa vuosittain vietetty juhla Demeterin ja Koren kunniaksi – arvostetuin kreikkalainen juhla
Viljan kuolema ja uudestisyntyminen
Kulttivirkailijoina sekä miehiä että naisia; yksi papitarryhmä melissae (mehiläiset)
Kaikilla kreikkaa puhuvilla oikeus vihkiytyä mysteereihin
Athena Polias
Athene Ateenan suojelusjumalatar, ei varsinaisesti naisten jumalatar
Athene Poliaan papittarella vaikutusvaltaa
Arrephoroi
Panathenaia-juhla vuosittain
Suur-Panathenaia
Ateenassa joka 4. vuosi: sekä miehille että naisille
Kaneforoi: nuoret tytöt kantoivat pyhiä koreja
Kulttikuvalle uusi naisten kutoma peplos, joka kaksi valittua neitoa (arreforoi) kantoivat
Delfoin oraakkeli: Pythia
Papitar antoi hurmostilassa ennustuksia, joita Apollonin papit tulkitsivat
Papittariksi valittiin neitsyitä arvostetuista perheistä
Oraakkelilausuman antamista voitiin verrata synnytykseen
Hellenistinen kausi
Naisille lisää erilaisia kulttitehtäviä
Naiset kulttien ja uskonnollisten juhlien sponsoreina
Naisten johtamia kulttiyhteisöjä
Naisten mahdollisuudet poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen
9.2.2012
Marja-Leena Hänninen
Naiset vailla poliittisia oikeuksia
Ei äänioikeutta eikä oikeutta osallistua poliittiseen päätöksentekoon
Ei oikeutta hoitaa julkisia virkoja (pappisvirat poikkeus)
Julkinen elämä varattu miehille
Itsestäänselvyys, jota ei varsinaisesti perusteltu; huom. filosofien (esim. Aristoteles) käsitykset miesten ja naisten välisistä eroista
Ateenan demokratia
Demokratiaksi kutsuttu järjestelmä kehittyi Ateenassa 600–500-l. eaa.
Kansankokoukseen (ekklesia) saivat osallistua kaikki vapaat, täysi-ikäiset, syntyperäiset mieskansalaiset
Lakeja valmisteli neuvosto (boule, 400-500 jäsentä)
Todellista valtaa käyttivät 3 arkonttia
Poliittiset oikeudet ja sotapalvelus määräytyivät varallisuuden mukaan
Oliko Ateenan demokratia kansanvaltaa?
Naiset, orjat ja metoikit poliittisen päätöksenteon ulkopuolella
Vapaasyntyisyyden ja kansalaisuuden periydyttävä molemmilta vanhemmilta
Rinnan poliittisten vapauksien lisääntymisen kanssa Ateenasta kehittyi orjavaltio
Koko antiikin historiaa ajatellen ateenalainen demokratia lyhyt välivaihe
Naiset ja julkinen elämä klassisen kauden Kreikassa
Demokraattisessa järjestelmässä naisilla ei mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon
Naisten julkinen toiminta rajoittui uskonnollisiin menoihin
Oligarkisesti tai monarkisesti hallituissa poliksissa naisilla saattoi olla paljonkin epäsuoraa valtaa
Demokratia jyrkensi eroa miehen ja naisen elämän välillä
Aspasia
Perikleen (400-l. eaa.) toinen vaimo
Perehtynyt filosofiaan ja retoriikkaan (Perikleen piiri)
Väitetään vaikuttaneen myös Perikleen poliittisiin päätöksiinspasia
Naisten kansalaisuus Ateenassa
Naiset osa sukulaisuussuhteiden ja uskonnollisten siteiden määrittämää yhteisöä, vaikka olivat poliittisen yhteisön ulkopuolella
Naisten osallistuminen elintärkeää kaupungin uskonnolliselle elämälle
Ateenan kansalaisten vaimot etuoikeutettuja muihin naisiin nähden
Hellenistisen kauden naisvaikuttajat
Naisilla enemmän taloudellista valtaa
Lahjoittajanaisille kunniapatsaita ja -kansalaisuuksia
Poikkeustilanteissa naisille jopa poliittista vastuuta
perheverkostot
Thais, Aleksanteri Suuren rakastajatar
Ptolemaiosten Egypti
Makedonialainen hallitsijasuku
Avioliittoja usein suvun sisällä, myös täyssisarusten kesken
Suvunsisäiset valtataistelut
Riippuvaisuus Roomasta 200-l. eaa. alkaen
Kleopatra VII
Egyptin viimeinen Ptolemaios-sukuinen hallitsija
Valtataistelu veljen kanssa
Suhteet Julius Caesariin ja Marcus Antoniukseen
Elämää suurempi jälkimaine
Tasavallan ajan Rooma: naisryhmät kriisitilanteissa
Rooman matroonat tasavallan ajan julkisuudessa
”Hyvät naiset” korottavat äänensä julkisesti vain isänmaan hyväksi
Periaatteessa naisjoukkojen esiintyminen julkisuudessa paha asia
Matroonien julkinen itku kriisitilanteissa ja merkkimiesten hautajaisissa
Myyttinen historia: sabiinittaret, Lucretia, Verginia, Coriolanuksen äiti ja naisten lähetystö
Naiset julkisessa uskonnonharjoituksessa
Toinen puunilaissota
Naiset näkyvästi mukana julkisissa lepytysrituaaleissa
Naisten lahjoitukset jumalille ja sotaponnistusten hyväksi
Lex Oppia: naisten omaisuuden konfiskointia vai yleistä moraalin kohotusta?
Naisten mielenosoitus lex Oppian kumoamiseksi
Cornelia, Scipio Africanuksen tytär ja Gracchus-veljesten äiti
Ensimmäinen roomalaisnainen, jolle pystytettiin julkinen patsas
Vaikutusvaltainen leski, joka saattoi vaikuttaa poikiensa politiikkaan
Halki antiikin hyvän matroonan esikuva
Myöhäistasavallan aika
Yhä enemmän tietoja poliittisesti aktiivisista naisista: myös lähteitä enemmän kuin varhaisemmilta aikakausilta
Naisia mainitaan mm. Catilinan salaliiton yhteydessä (Sempronia, Fulvia)
Clodia: Ciceron puheet
V. 42 eaa. triumvirit määräävät erikoisveron Rooman 1400 rikkaimmalle naiselle: Hortensia pitää puheen naisten puolesta
Naisten rooli valtataisteluissa
Poliittisia liittolaisuuksia yritettiin vahvistaa avioliitoilla
Caesarin tytär ja Pompeius
Octavianuksen sisar Octavia ja Marcus Antonius
Fulvia
Marcus Antoniuksen ensimmäinen pso: ensimmäinen roomalaisnainen, jonka kuva kolikossa; osallistui aktiivisesti miehensä ja Octavianuksen väliseen valtataisteluun
Naisten vaikutusmahdollisuuksia keisarikaudella
Varakkaat naiset tekivät lahjoituksia yhteiseksi hyväksi, esim. korjauttivat temppeleitä ja rakennuttivat vesijohtoja ja kylpylöitä
Ummidia Quadratilla rakennutti amfiteatterin Casinumiin
Fundilia Rufa ja Dianan pyhäkkö NemilläNaiset taustavaikuttajia paikallispolitiikassa
Pompejin liikenaiset
Caesia Helpis (amforat), Umbricia Fortunata (garum) jne.
Tunnetuin Eumachia: villanvanuttajien killan patrona, Concordia Augustan papitar, julkisen portiikin rakennuttaja
Naiset Pompejin paikallispolitiikassa
Naisten tekemiä vaalimainoksia löytynyt
Naiset saattoivat osallistua vaaleja ja lakiehdotuksia edeltäviin kokouksiin, eivät kuitenkaan viralliseen päätöksentekoon
Livia Drusilla (58 eaa.–29 jaa.)
Augustuksen 3. vaimo
Ei yhteisiä lapsia Augustuksen kanssa, pojat Tiberius ja Drusus 1. avioliitosta
Vaikutti kulisseissa Augustuksen politiikkaan
Liviasta Julia Augustaksi
Augustus adoptoi Livian testamentissaan
Jumalaksi julistetun Augustuksen ensimmäinen papitar
Jännitteinen suhde Tiberiukseen
Julius-Claudiusten dynastia
Avioliitot Augustuksen, Livian, Octavian, Julian ja Marcus Agrippan jälkeläisten kesken – muodostavat muilta ylimyssuvuilta suljetun verkoston
Muutkin dynastian naiset pyrkivät käyttämään valtaa poikiensa kautta: Agrippina vanhempi (Caligulan äiti) ja Agrippina nuorempi (Neron äiti)
Keisariperheen naisten roolit
Augusta
Mater castrorum
Mater Patriae (Livia)
Mater senatus (Julia Domna)
Mater universi generis humani (Julia Mamaea)
Monet keisarien puolisot seurasivat miehiään sotaretkille
Severusten dynastian vahvat naiset
Julia Domna: Septimius Severuksen pso, sijaishallitsija poikiensa ollessa poissa
Julia Maesa, Julia Mamaea, Julia Soaemia
Palmyran kuningatar Zenobia (230–274)
Kuningas Odaenathuksen 2. pso, johti Palmyran kapinaa Roomaa vastaan ja laajensi valtaansa Egyptiin asti
Naiset kulttuurin tuottajina; naiskirjailijat
7.2.2012
Marja-Leena Hänninen
Naisten lukutaito ja koulutus antiikissa
Suurin osa naisista vailla erityisempää koulutusta
Lukutaidon yleisyyttä vaikea arvioida
Hellenistiseltä kaudelta lähtien naisille enemmän koulutus-mahdollisuuksia
Käsityöt – naisten työt
Kehräävän ja kutovan vaimon ihanne: Penelope jne.
Nainen saattoi kutoa kankaaseen tarinoita ja historiaa
Iliaassa Helena kutoo myös itsensä kuvankankaaseen, joka esittää Troijan sotaa!
Uskonnolliset rituaalit naisille myös keino ilmaista itseään
Naiset esittävinä taiteilijoina
Pythagoraan piiri
Tradition mukaan Pythagoras perusti 531 eaa. Italian Krotoniin sekä miehille että naisille avoimen uskonnollisen yhteisön
Pythagoraan piirissä myös naisfilosofeja, tunnetuin Theano
Sapfo, ”10. muusa” (600-l. eaa.)
Tuotanto säilynyt lähinnä fragmentteina
Sapfon elämästä tunnetaan enemmän myyttejä kuin faktoja: suuri osa peräisin myöhäisistä lähteistä
Sapfon runous suuren ihailun kohde jo antiikin aikana
Sapfo ja naisten väliset suhteet
Traditio Sapfon naisyhteisöstä Lesbos-saarella
Yhden tulkinnan mukaan Sapfon yhteisö tarkoitettu naimaikäisille tytöille, jotka oppivat yhteisössä naisten taitoja
Miten tulkita Sapfon runoja?
Noin 200 fragmenttia säilynyt: suurin osa sisältää vain muutama sanan
Runojen aiheet eivät liity historiaan, vaan useimmiten rakkauteen ja naisten elämään
Hymni Afroditelle jäljittelee kreikkalaista rukousta
Fragmentti 31: ”Se kuuluu jumaliin se mies joka istuu sinua vastapäätä” (tulkittu häälauluksi)
Runot osoitettu naisille, mutta vaikea osoittaa, onko niissä kyse eroottisesta rakkaudesta
Klassisen kauden kreikkalaiset naisrunoilijat
Sapfo esikuvana
Naiset tekivät kuorolyriikkaa paikallisiin uskonnollisiin juhliin
Korinna (400-300-l. eaa.) kirjoitti boiotialaisella murteella paikallisista mytologisista aiheista kuorolyriikkaa; myös roomalaisnaisten suosiossa
Praxilla (400 – 300-l. eaa.)
Telesilla (400-l.)
Hellenistinen kausi
Isän suhtautuminen tyttären koulutukseen ratkaisevaa
Naisoppineita: Hestia, Diofila, Ptolemais
Kauden tunnetut naisrunoilijat eivät vaikuttaneet suurimmisssa kulttuurikeskuksissa
Hellenistisen kauden naisrunoilijat
Tuotantoa säilynyt Anthologia Graeca-kokoelmassa
Anyte: 24 runoa säilynyt, maisema- ja eläinepigrammeja, myös hautarunoja nuorille naisille tai tytöille
Nossis: vaikutti Italian Locrissa, runot heijastavat ennen kaikkea naisten maailmaa, 12 runoa säilynyt
Moero: mm. Afroditelle ja vesinymfeille omistetut runot, 2 runoa ja 10 riviä heksametrirunoelmaa tunnetaan
Erinna
Tekstien ajoitus n. 350–300 eaa.
Säilynyt 6 runoa, 3 epigrammia ja n. 54 säettä pitkästä heksametrirunoelmasta
Monet runot kuvaavat Erinnan suhdetta ystävättäreensä Baukiiseen
Naiset kulttuurin tuottajina Roomassa
Naiset ja kirjallinen sivistys Roomassa
Tradition mukaan tytöille tarve opettaa vain kehräystä ja kudontaa
”Puella docta” Augustuksen aikana
Retoriikan opettajat tunnustivat äitien merkityksen lapsen kielellisen kehityksen kannalta
Cornelia, Gracchusten äiti (100-l. eaa.)
Sai poikkeuksellisen hyvän kasvatuksen, osasi myös kreikkaa
Emännöi huvilallaan kreikkalaisia oppineita ja huolehti poikiensa kasvatuksesta
Cornelian kirjeiden kokoelmaa luettiin myös hänen kuolemansa jälkeen
Suhtautuminen tyttöjen koulutukseen keisarikaudella
Aristokraattiperheissä sivistyksellä statusarvoa; oppinut tytär ylpeydenaihe
Retoriikan opettajat kirjoittavat äitien vaikutuksesta poikien kehitykseen, mutta eivät juuri tyttäriin
Sulpicia
Augustuksen ajan runoilija, 6 runoa säilynyt Tibulluksen runojen yhteydessä
Messallan piiriä; myös isä kulttuurin suosija
Runot rakkausrunoja Cerinthus-nimiselle miehelle
Julia Balbilla (72–n. 130)
Kommagenen maanpakoon joutuneen kuninkaan tytär
Mukana keisari Hadrianuksen ja hänen vaimonsa Sabinan seurueessa Egyptissä
Memnonin kolossissa säilynyt 45 riviä eulogiaa Hadrianukselle ja Sabinalle
Naiset ja korkeakulttuuri keisarikaudella
Naisten tuottamia kirjallisuudenlajeja epigrammit, elegiat, kirjeet ja muistelmat (mm. Agrippina nuoremman muistelmat) – vähemmän arvostettuja genrejä
Varakkaat naiset toimivat kulttuurin tukijoina ja mesenaatteina (esim. teatterien restaurointi)
Naiset esittävinä taiteilijoina: yleensä alhainen status
Julia Domnan piiri
Keisari Septimius Severuksen syyrialaissyntyinen puoliso
Piti kirjallista piiriä, jossa mm. historioitsija Cassius Dio ja filosofi Philostratos
Kristityt naiskirjailijat
Probalta (300-l.) säilynyt Vergiliuksen tyyliin kirjoitettu laaja heksametriruno (Jeesus eeppisenä sankarina)
Peregrinatio Egeriae: nunnan matkaopas Pyhälle maalle
Passio Perpetuae: marttyyrin omaelämäkerta (?)
Hypatia Aleksandrialainen (n. 355–414)
Filosofi ja matemaatikko, toimi myös opettajana
Isä Aleksandrian Museionin viimeinen johtaja
Osallistui myös politiikkaan
Äärikristityt surmasivat Hypatian uskonnollisten levottomuuksien yhteydessä
Naisten työ antiikissa
Marja-Leena Hänninen
2.2.2012
Maatalous tärkein elinkeino
Koti naisen ensisijainen työpaikka
Naiset työskentelivät useimmiten sisätiloissa: työ näkymättömämpää ja siten myös vähemmän arvostettua
Vapaasyntyiset naiset valvoivat kotona orjien töitä
Kehrääminen ja kutominen kuului kaikkien naisten kasvatukseen: hyveellisen naisen tunnus
Naisten töitä kotona tekstiilien valmistus ja huolto, ruoan valmistus, lasten ja sairaiden orjien hoito
Emännän ja orjattarien suhde saattoi olla läheinen
Leivän valmistus työläs toimi
Veden nouto kaivoista naisten työtä
Mies ja vaimo liikekumppaneina
Ksenofonin Talouden taito: jos mies kasvattaa vaimon hyvin, tämä auttaa häntä kasvattamaan omaisuuttaan
Mies tuo talouteen omaisuuden ja elannon, vaimo vastuussa sen käytöstä ja varastoinnista
Oliko kreikkalainen agora pelkästään miesten tila
Ihanne ja normi: kunnialliset vapaasyntyiset naiset eivät käyneet toreilla ostamassa eivätkä myymässä
Naisten ei uskottu ymmärtävän kaupankäyntiä
Köyhemmät, vapaatkin naiset joutuivat käytännössä hankkimaan lisäelantoa kodin ulkopuolelta
Osa perheen statusta, etteivät sen naiset näkyneet kaupungilla
Villan työstäminen joillekin naisille myös ansiotyötä: talasiourgoi
Naisten liiketoimet
Naisten ammatit kehittyivät heidän kotiaskareistaan
Pienimuotoista käsityötä ja kauppaa: vaatteet, seppeleet, hajusteet, ruoka
Naisten kaupassa liikkui kuitenkin vähän rahaa
Reproduktio naisten ala
Kätilö arvostettu naisten ammatti
Imettäjät (imetyssopimuksia säilynyt)
Lastenhoitajat varakkaissa perheissä
Prostituutio klassisen kauden Ateenassa
Kurtisaanit (hetairai) yleensä vapaasyntyisiä metoikkeja
Ilotytöt (pornai) useimmiten orjia, työskentelivät brodelleissa
Osa parittajista naisia; parittaja maksoi liiketoiminnasta veroa polikselle
”keikkapalkkiot”: ilotyttö 1 drakma, hetaira 100 drakmaa
Hellenistinen kausi
Paljon eri ammateissa toimineiden naisten työsopimuksia
Ammattiviihdyttäjät: näyttäelijättäret, tanssijat, muusiJopa 300 naista työllistänyt tekstiiliverstas tunnetaan
Myös Roomassa koti naisten valtakuntaa
Selkeä työnjako sukupuolten välillä
Naisten töitä tekstiilien tuottaminen ja huolto, lasten hoitaminen ja kasvattaminen
Kehräävä ja kutova matroona ihanne
Orjat kotitaloudessa
Varakkaimmissa talouksissa orjat hoitivat pääosan kotitöistä: perheenäiti valvoi töitä
Orjuus antiikin ihmisille luonnollinen ilmiö, jota ei kritisoitu
Orja omaisuutta: orjan tappaminen rikos orjan omistajaa kohtaan
Naisorjia vähemmän kuin miehiä
Naisorjat toimivat palvelijattarina, imettäjinä, lastenhoitajina, käsityöammateissa, kaupan ja palvelun aloilla
Naisten työ kodin ulkopuolella
Köyhyys pakotti monet vapaasyntyisetkin naiset ansiotyöhön
100-luvulta eaa. alkaen Roomaan virtasi köyhtynyttä maalaisväestöä, myös naisia lapsineen
Maalaisnaiset työmarkkinoilla orjia ja vapautettuja huonommassa asemassa: ei erityisammattitaitoa
Naiset liike-elämässä
Jo myöhäistasavallan aikana naiset kävivät kauppaa tutelasta huolimatta
Keisarikaudella naisia mukana mm. tiiliteollisuudessa
Eumachia Pompejissa: tekstiiliteollisuus
Köyhempien naisten elinkeinot keisarikaudella
Suurissa kotitalouksissa hyvinkin erikoistuneita palvelijattaria, esim. vestiplica, pedisequa
Erilaisia käsityöammatteja
Tekstiilituotanto tyypillinen naisten ala
Pesijät
Prostituutio
Kaikilla aloilla työskenteli rinnan vapaasyntyisiä, vapautettuja ja orjia
Vapautetut naiset
Vapautetut pariskunnat työskentelivät usein yhdessä perheyrityksessään
Vapautettuja naisia paljon kaupan ja palvelun aloilla sekä käsityöammateissa
Myös kampaamoyrityksiä!
Suurtilan emännöitsijä, vilica
Vastuullinen ammatti, vaadittiin paljon
Useimmiten vapautettuja
Valvoi maatilan sisätöitä ja oli vastuussa esim. kanojen hoidosta ja hedelmien yms. säilönnästä
Tiettyjä uskonnollisia velvollisuuksia
Ks. Cato vanhemman Herramiesmaanvilejijän opas, De agri cultura (suom. Paavo Castrén)
Kunnioitetuimmat naisten ammatit
Lääkärit ja kätilöt (usein alun perin orjia): usein myös lukutaitoisia; toisinaan perheyrityksiä
Imettäjät (usein orjia)
Opettajat
Häpeällisinä pidetyt ammatit
Näyttelijät, tanssijat ja muut viihdyttäjät
Kapakoitsijat ja tarjoilijat
Prostituoidut
Huom. myös gladiaattorit ja parittajat
Suhtautuminen näyttelijöihin ja teatteritaiteeseen Roomassa kaksijakoista
Prostituutio Roomassa
Prostituoituja halveksittiin, mutta ei heidän asiakkaitaan
Suurin osan alan naiaista orjattaria, mutta myös vapaasyntyisiä ja vapautettuja
Odottivat asiakkaitaan siellä, missä ihmisiä liikkui, kuten kylpylöissä, teatterien porteilla jne.
Pompejista tunnistettu bordelleja, alan mainoksia ja hintatietoja
Keisarikaudella veroa 1/8 prostituoidun keikkapalkkiosta
Lapsityövoiman käyttö
Lain mukaan orjalapsi tuottavaa työvoimaa 6-vuotiaasta alkaen
Maaseudulla lapsilla teetettiin kevyitä töitä
Kouluts käsityöammatteihin alkoi 10–14-vuotiaana
Oppisopimuksia säilynyt
Käsityksiä naisen ruumiista ja seksuaalisuudesta
Naisen elämä antiikin Kreikassa ja Roomassa
Marja-Leena Hänninen
31.1.2012
Aristoteles ja naisen ruumis
Naiseus vajavuutena (mies täydellinen ihminen)
Miehen sperma edustaa muotoa, naisen kuukautisveri ainetta
Nainen heikkoluontoinen: kykenemätön hallitsemaan halujaan ja himojaan – tarvitsee miehen ohjausta
Antiikin kreikkalaiset ja seksi
Seksuaalisuus moraalisesti hyväksyttävää ja luonnollista
Ajatus veren puhtaudesta
Avioelämässä ei kyse mielihyvän tuottamisesta
Kohtuullisuus ja maltti hyveitä
Pederastia, poikarakkaus
Platonilla ajatus, että vain miesten välillä todellista rakkautta
Vanhemman ja nuoremman miehen välinen suhde
Ei homo-seksuaalisuutta nykymerkityksessä
Naisten väliset suhteet?
Naisilla gynaikeionissa oma keskinäinen kulttuurinsa
Mahdollinen lesbous lähteiden ulottumattomissa
Naisen seksuaalisuus
Naisella ei saanut olla muita miehiä kuin aviomiehensä
Naisen sukupuolista halua piti hallita ja kontrolloida
Sukupuolisessa kanssakäymisessä miehen kuului olla aktiivinen ja hallitseva
Naista arvostettiin vaimona ja äitinä virallisen ideologian ulkopuolella naisilla oma maailmansa
Gynekologia ja naimattomat naiset
Peri parthenion (400–300-l. eaa.)
Sukukypsien tyttöjen avioiduttava mahdollisimman pian: liian pitkällinen neitsyys vaarallista naisen terveydelle
Hysteria aiheutuu kohdun liikkumisesta, myös kuukautisveri tai sen puuttuminen voi aiheuttaa ongelmia
Osa lääkäreistä piti liian varhaisia raskauksia naisille vaarallisina
Jumalattaret naisen eri ikäkausien edustajina
Hera: avioliitto
Afrodite: sukupuolinen halu
Athene ja Artemis: neitsyys
Hestia: koti
Demeter: äiti
Kore: tytär
Artemis ja nymfit
Ikuinen neitsyys mahdollista vain jumalattarelle
Artemis nymfeineen vertautuu puberteetti-iässä olevien neitojen ryhmään
Asuvat villin luonnon keskellä, kaukana asutuksesta
Artemis ja Aktaion
Mytologian kuolevat neitsyet
Myyteissä neitsyitä uhrataan ja raiskataan tai he kokevat muodonmuutoksen
Esim. Dafne, Kallisto, Syrinx
Tytön on kuoltava, jotta syntyisi nainen
Yhteys initiaatioriitteihin
Artemiin seurue voidaan nähdä initiaatioryhmänä: uhrattu tai ahdistettu neito aina ryhmän kaunein
Naimaton sukukypsä tyttö yhteisön kannalta villi ja vaarallinen – avioituminen ja neitsyyden menetys merkitsee tytön saattamista järjestyneen yhteisön piiriin
Kuolema tai metamorfoosi merkitsee siirtymistä uuteen elämänvaiheeseen
Neitsyyden arvo Roomassa
Neitsyyden, naisen koskemattomuuden ja naisen ruumiin symboliarvo Roomassa yhtä suuri kuin Kreikassa
Naisen ruumis tilana vertautuu kotiin, jonka koskemattomuutta miehen kuuluu puolustaa
Rooman historiallisessa mytologiassa naisen ruumis usein Rooman kansan, sen vapauksien ja oikeuksien vertauskuva
Lucretian tarina
Rooman kuningas Tarquinius Superbus raiskaa Lucretian, joka tappaa itsensä
Tapahtuman seurauksena kuningas karkotetaan ja Roomasta tulee tasavalta
Verginian tarina
400-luvulle eaa. sijoitettu kertomus, jossa ylimielinen patriisi himoitsee plebeijineitoa ja yrittää todistaa tämän olevan erään klienttinsä orja
Isä tappaa Verginian säästääkseen tämän häpeältä
Tapaus aiheutti kansannousun ja poliittisia uudistuksia plebeijien hyväksi
Falliset symbolit suojan ja onnen antajina
Naisen ruumiin maagiset merkitykset
Usko naisen kuukautisveren maagisiin vaikutuksiin
Plinius vanhemman Luonnonhistoriassa esimerkkejä siitä, miten naisen ruumiin eritteitä yms. voitiin käyttää lääketieteellisiin tarkoituksiin: esim. kuukautisverta ja rintamaitoa
Toisaalta naisen sukuelimistä kirjoitetaan Rooman satiirisessa ja moralisoivassa kirjallisuudessa aina kielteisesti
Intiimi elämä roomalaisessa avioliitossa
Ideaalina harmonia, ei niinkään intohimo
Julkisia hellyydenosoituksia puolisoiden välillä ei pidetty sopivina
Kaksinaismoraali
Pidettiin luonnollisena, että miehellä oli muitakin seksipartnereita kuin vaimonsa
Mies saattoi myös käyttää orjiaan hyväkseen
Naimisissaolevalla naisella kuului olla vain yksi mies
Naisen tuli käytöksellään osoittaa olevansa kaikkien epäilyjen ulkopuolella
Mielikuvat sukupuolisesta kanssakäymisestä
Ajatusta tasa-arvoisesta sukupuolisuhteesta ei antiikissa tunnettu
Mielikuvat yhdynnästä jossain määrin väkivaltaisia; ylempiarvoinen se joka työntyy, alempiarvoinen se johon työnnytään
Periaatteessa naiselle hyväksyttävää ainoastaan passiivisen osapuolen rooli
Ihanteet ja todellisuus saattoivat poiketa toisistaan
Suhtautuminen seksuaaliseen haluun
Kunniallisen miehen ja naisen tuli hillitä halujaan
Miestä, joka himoitsi liikaa naisia, pidettiin heikkona
Naisen liian suuri seksuaalinen aktiivisuus miellettiin miehiseksi ominaisuudeksi
Plinius vanhempi listaa lääkkeitä sekä haluttomuuteen että liialliseen haluun
Roomalaisten suhtautuminen homoseksuaalisuuteen
Ajatus kahden sosiaalisesti samanarvoisen miehen suhteesta vieras, miehen suhde esim. miesorjaan tai ulkomaalaiseen ok
Ei yksiselitteisiä hetero-, homo- tai biseksuaalisen kategorioita
Rooman keisarien sukupuolielämä
Useimmilla keisareilla rakastajattaria tai rakastajia
Huom. jo jumalilla sekä mies- että naissuhteita
Keisari Hadrianus ja Antinous
Perheinstituution ja naisen oikeudellisen aseman kehitys keisarikauden Roomassa
Marja-Leena Hänninen
26.1.2012
”Laudatio Turiae”
Piirtokirjoituksena (osin) säilynyt roomalaisen ylhäisönaisen hautajaispuhe
Ajoitus n. 8–2 eaa., 7 fragmenttia tunnetaan
Yksityiskohtainen kuvaus vaimon hyveistä ja lojaaliudesta
Augustuksen perhepolitiikka
Halusi nostaa roomalaisten syntyvyyttä ja kohottaa sukupuolimoraalia
Lex Iulia de maritandis ordinibus 18 eaa.
Lex Iulia de adulteriis coercendis 17 eaa.
Lex Papia Poppaea 9 jaa.
Augustuksen avioliittolait
Kaikkien 25–60-vuotiaiden miesten ja 20–50-vuotiaiden naisten tuli olla naimisssa
Eronneiden ja leskien tuli avioitua uudestaan
Lapsettomille ja naimattomille sanktioita, monilapsisille perheille kannustimia
Ius trium liberorum: 3 lasta synnyttäneet naiset vapautuivat holhouksenalaisuudesta
Sukupuolimoraaliin liittyvät säädökset
Aviorikos tuli julkisen kannevallan alaiseksi
Miestäkin voitiin syyttää, jos makasi toisen miehen vaimon tai neitysen kanssa
Aviorikostapauksille erityinen tuomioistuin; karkotus ankarin rangaistus
Isä sai tappaa tyttärensä, jos tapasi tämän itse teosta aviorikoksesta
Adulterium/ stuprum
Avioeron vaikeutuminen
Augustus alkoi vaatia avioeroa haluavilta muodollista menettelyä: asumusero, todistajat
Toisaalta miehen pakko erota aviorikokseen syyllistyneestä vaimostaan ja nostaa syyte tätä vastaan
Aviorikoksesta tuomittu nainen ei saanut enää avioitua vapaasyntyisen roomalaisen kanssa
Keisari Trajanuksen ratkaisu: ”lapsilisäjärjestelmä”
Alimenta-järjestelmä: taloudellista tukea köyhille lapsiperheille
Tytöstä pienempi avustus kuin pojasta
Voimassa n. 99–250 jaa.
Antoninus Pius ja Faustina vanhempi
Antoninus Piuksen vaimo Faustina harjoitti hyväntekeväisyyttä ja oli kiinnostunut erityisesti tyttöjen kasvatuksesta
F:n kuoltua 141 jaa. Antoninus Pius teki lahjoituksia köyhien tyttölasten hyväksi
Yksi keisarikauden sosiaalinen ongelma: sotilaiden perheet
Legioonalaiset eivät saaneet avioitua palvelusaikanaan (paitsi ylemmät upseerit)
Sotilaat kuitenkin solmivat palveluspaikoillaan pysyviä parisuhteita
Vaimon ja lasten asema ongelmallinen, jos mies kuoli palvelusaikana: ei perimysoikeutta
Septimius Severus kumosi kiellon 197 jaa.
Perhelainsäädännön uudistuksia 100-luvulla jaa.
Perimysoikeutta äidin ja lasten välillä vahvistettiin
Laki alkoi suojella paterfamiliasin vallassa olevia tämän mahdolliselta mielivallalta
150 jaa. Marcus Aureliuksen säädös, että isä ei voinut enää pakottaa lapsiaan avioeroon
Naisille tuli mahdolliseksi valittaa holhoojasta, joka ei huolehtinut kunnolla heidän eduistaan
Isän laillisia valtaoikeuksia rajoitettiin vähitellen
Epäviralliset parisuhteet
Konkubinaatti: parisuhteen osapuolet eivät Rooman kansalaisia tai puolisoiden välinen statusero liian suuri
Orjien parisuhde: contubernium; orjien lapset kuuluivat orjien omistajille
Näistä suhteista syntyneet lapset eivät olleet patria potestasin alaisia eivätkä voineet saada isältään perintöä
Myötäjäiset katsottiin lahjoiksi ventovieraiden välillä
Vapautettujen perheet
Oikeus lailliseen avioliittoon vapautetuille tärkeä osoitus uudesta asemasta
Valtaosa varhaisen keisarikauden hautareliefeistä vapautettujen pystyttämiä
Tunteenomaisempi suhtautuminen perheeseen
Keisarikaudella isää ei nähdä tyrannina; avioliitossa korostuu kumppanuus
Kuolleita lapsia surtiin: lasten taidokkaasti valmistetut hautakivet
Muuttuiko mikään myöhäisantiikissa?
Naimattomaksi jäämisestä tuli kristinuskon myötä sosiaalisesti hyväksyttävä vaihtoehto
Äidin epävirallinen vaikutusvalta ja myös juridinen asema vahvistui
Patria potestas ymmärrettiin enää alaikäisiä lapsia koskevaksi
Emancipatio: isä vapauttaa lapsensa vallastaan
Myötäjäisten rinnalle sulhasen huomenlahja morsiamelle
Naisen asema myöhäisantiikissa
Tutela katosi muodollisestikin 300-luvulla
Kansainvaellusaikana naisten kaappaukset
Äidinpuoleisten sukujuurten arvostus kasvoi
Myös äiti saattoi toimia lapsen holhoojana ja saada avioerossa lapset itselleen
Kirkko suhtautui kielteisesti leskien avioitumiseen ja avioeroon
Avioeroa koskevat lait tiukentuivat
Kristityt perheet
Kirkko suhtautui kielteisesti seksuaalisuuteen ja kannusti naimattomuuteen
Toisaalta perheitä ja vanhempien auktoriteettia lapsiinsa nähden korostettiin
Perheinstituutio ja naisen oikeudellinen asema tasavallan ajan Roomassa
Marja-Leena Hänninen
24.1.2012
Etruskinaiset
Erityisesti kreikkalaiset kirjailijat ihmettelivät etruskinaisten asemaa
900–600-l. eaa. naiset kuvattu aina talousaskareissa
600 – 400-l. eaa. naisten haudoissa myös vallan tunnuksia
Roomalainen perhe: peruskäsitteitä
Familia
Gens
Pater ja mater familias
Patria potestas
Domus
Pietas
Patria potestas – isänvalta
Isänvallan alla kaikki saman paterfamiliasin talouden jäsenet
Isänvalta kosketti myös aikuisia poikia
Vitae necisque potestas
Isän taloudellinen valta
Lasten avioliitot
Isä, äiti ja lapset
Isällä oikeus päättää, kasvatettiinko vastasyntynyt
Lain mukaan lapsi kuului ainoastaan isänsä sukuun
Juridiset siteet lapsen ja hänen äitinsä ja tämän suvun välillä heikot – sosiaaliset ja emotionaaliset odotukset toiset
Poika ja tytär perivät periaatteessa yhtä paljon
Avioliitto
Avioituminen kansalaisvelvollisuus
Cum manu- ja sine manu -avioliitot
Cum manu -avioliitossa miehestä tuli vaimonsa holhooja
Sine manu – avioliitossa puolisoiden omaisuudet erilliset ja vaimo kuului edelleen isänsä sukuun
Avioliitto yksityinen juridinen sopimus
Avioerot ja uudelleen avioituminen
Avioliitot päättyivät useammin toisen puolison kuolemaan kuin avioeroon
Avioerot sallittuja, vaikka pysymistä yhden kumppanin kanssa arvostettiin
Alun perin vain mies saattoi tehdä aloitteen avioerosta
Avioerossa myötäjäiset tuli palauttaa vaimolle, lapset jäivät aina isälle
Aviopuolison valinta
Vain Rooman kansalaiset saattoivat solmia keskenään pätevän avioliiton
Syntyperä tärkeä peruste: puolisoa etsittiin omista piireistä
Taloudelliset ja poliittiset edut
Lain mukaan mies saattoi mennä naimisiin 14-vuotiaasta, nainen 12-vuotiaasta alkaen
Myötäjäiset: dos
Matroona, mater familias
Matroonan arvostus perustui äitiyteen ja kunnialliseen käytökseen
Castitas
Pudicitia
Työteliäisyys: lanifica
Tutela mulierum
Roomalainen nainen periaatteessa koko ikänsä holhouksenalainen
Holhooja – tutor – huolehti naisen eduista; yleensä lähin miessukulainen
Naiset saivat omistaa, mutta eivät luopua omaisuudestaan ilman tutorin lupaa
Pitkien sotien aikana tutelan arveltu rapautuneen: naisten oli tultava toimeen omillaan
200 – 100 -lukujen (eaa.) sotien vaikutus naisen asemaan
Varakkaille naisille ajoittain erityisveroja (esim. 215 eaa.)
215 eaa. Lex Oppia rajoitti naisten oikeutta mm. esiintyä julkisesti kultakoruissa
100-luvulle eaa. tultaessa roomalaiset naiset vaurastuneet – monissa perheissä ainoita perijöitä poikien kuoltua sodissa
169 eaa. Lex Voconia
Naisten hautapiirtokirjoitukset
Äitiys
Sopusointuinen avioliitto
Siveys, kunniallisuus
Työteliäisyys
Domiseda
Leipurin vaimon hautakivi
”Laudatio Turiae”
Roomalaisen ylhäisönaisen hautajaisissa pidetty ylistyspuhe
7 fragmenttia tunnetaan
Ajoitus 8–2 eaa.
Naisen nimeä ei tiedetä
Perhe, avioliitto ja naisen asema klassisen kauden Kreikassa ja hellenistisen kauden Egyptissä
Marja-Leena Hänninen
19.1.2012
Peruslähtökohdat
Yhteiskunta patriarkaalinen
Naisen paikka kotitaloudessa
Äitiys naisen tärkein saavutus
Klassisen kauden Ateena
Kärjistetty yleiskuva: nainen täysin kotiin suljettu, naisen tärkein tehtävä synnyttää miehelleen laillisia jälkeläisiä
Väitetty, että demokratian myötä Ateenassa kuilu yksityisen ja julkisen, ja siten miehen ja naisen elämänpiirien välillä syveni
Oikos ja polis
Polis: kaupunki, kaupunkivaltio (politiikka: valtion asioiden hoitaminen)
Oikos: a) kotitalo, koti b) perheyhteisö – isä, äiti, lapset, orjat, omaisuus
Oikonomia: kotitalouden hoitaminen
Oikos ja polis kreikkalaisen yhteiskunnan peruselementit
Kreikkalainen draama kuvastaa oikoksen ja perheen tärkeyttä
Aiskhylos (525–456 eaa.)
Oresteia-trilogia: Agamemnon, Hautauhrin tuojat, Eumenidit
Naishahmoja Klytaimnestra, Elektra ja Ifigeneia
Äidin oikeudet vs. isänvalta
Sofokleen (497/6–406/5 eaa.) naishahmot
Antigone: tyttären ja sisaren lojaalius
Trakhiin naiset: Herakleen puoliso Deianeira
Elektra: pääpaino tyttären vihassa äitiään ja tämän rakastajaa kohtaan
Euripides (485/480–406 eaa.): Alkestis
Uskollinen vaimo kuolee miehensä puolesta
Herakles pelastaa Alkestiksen manalasta
Euripides: Medeia
Liittyy Argonauttien retkistä ja Jasonista kertovaan tarupiiriin
Jasonin pettämä Medeia kostaa tappamalla heidän yhteiset lapsensa
Muita Euripideen näytelmiä
Andromakhe, Hekabe, Troijan naiset: tuhotun Troijan naisten kohtalo
Hippolytos: Theseuksen puoliso Faidra yrittää vietellä poikapuolensa
Ifigeneia Auliissa, Ifigeneia Tauriissa, Elektra
Helena: vain Helenan kuva seurasi Parista Troijaan
Bakkantit
Hektor ja Andromakhe
Aristofaneen (445–385 eaa.) naishahmot
Lysistrate: naisten lemmenlakko sodan lopettamiseksi
Naisten juhla (Thesmophoriazou-sai)
Naisten kansankokous (Ekklesiazousai)
Naisten holhouksenalaisuus
Ateenan lain mukaan naisella oltava koko elämänsä ajan holhooja, kyrios
Kyrios vastuussa naisen hyvinvoinnista
Kyrios yleensä isä, isänisä, veli tai aviomies, leskellä myös poika
Laki sijoitti naisen aina johonkin perheeseen sen päämiehen alaisuuteen
Mitä kyrieia käytännössä merkitsi?
Ateenalaisesta näkökulmasta kyrios pikemminkin naisen suojelija kuin hänen herransa
Huono holhooja voitiin haastaa oikeuteen
Nainen ei voinut itsenäisesti hallita omaisuutta eikä solmia mitään sopimusta
Mies puhui naisen puolesta julkisuudessa ja ajoi hänen asiaansa oikeudessa
Naisen roolit
Avioliitto ja äitiys naisen elämän päämäärä
Naimattomuus ei ollut vaihtoehto
Ennen ensimmäisen lapsen syntymää kuollutta naista surtiin erityisesti
Laillisen avioliiton edellytykset
Ks. Isaioksen puhe nr. 8
Molemmat osapuolet Ateenan kansalaisia
Avioliitto solmittu asianmukaisin menoin
Avioliiton järjestäminen kyrioksen velvollisuus
Myötäjäisten vastattava perheen statusta
Avioliiton solmiminen
Sovittiin miesten kesken, kyrios valitsi naiselle aviomiehen
Myötäjäiset tarkoitettu vaimon ylläpitoon; eron sattuessa ne tuli palauttaa naisen holhoojalle
Kreikassa ei varsinaista sanaa avioliitolle; gamos (häät), synoikein (yhdessä asuminen)
Avioero
Mies saattoi ottaa avioeron lähettämällä vaimonsa pois yhteisestä kodista
Avioeroa haluava nainen tarvitsi miessukulaisen apua viedäkseen asiansa viranomaisten eteen
Lapset jäivät avioerossa isälle
Vaimon tehtävät
Tuottaa perheeseen laillisia jälkeläisiä
Käyttäytyä perheen arvon ja kunnian mukaisesti
Pitää huolta oikoksesta
Neairan tapaus
Oikeuspuhe 340-luvulta eaa.
Naista syytetään siitä, että tämä on esiintynyt kunniallisena vaimona ja kansalaisena, vaikka alun perin vierasmaalainen kurtisaani
Ksenofon ja aviovaimon kasvatus
Dialogi Oikonomikos (suom. Talouden taito)
Ajatus, että aviomiehen kasvatettava nuori vaimonsa emännän velvollisuuksiin
Tilastoja
Huom. kaiken antiikkiin liittyvän tilastoinnin epävarmuus
Miehet avioituivat n. 30-vuotiaina, naiset jo alle 20-vuotiaina
Synnyttäjien keski-ikä 21 vuotta
Naisten keskimääräinen elinikä 36 vuotta, miesten 45
Nainen ehti synnyttää keskimäärin 5 lasta
Gynaikeion
Ateenalaisessa talossa erityinen naisten siipi, jossa talon kaikki naiset asuivat
Mies vieraili vaimonsa luona
Myös lasten ensimmäinen elinpiiri
Spartan naiset
Naisilla omaisuutensa suhteen enemmän valtaa kuin Ateenassa
Aviopuolisot suunnilleen samanikäisiä
Myös naisissa arvostettiin fyysistä voimaa
Hellenistinen kausi n. 323–30 eaa.
Muuttoliike; myös naisten liikkuvuus kasvoi
Yksittäisen poliksen ja siten myös kansalaisuuden merkitys väheni
Kansainväliset avioliitot
Sotajoukkojen mukana kulki myös naisia; palkkasotureilla perheet mukanaan
Avioliitto hellenistisellä kaudella
Lähteenä papyruksina säilyneet avioliittosopimukset
Mies ja vaimo yhä enemmän yksilöitä, avioliitto kumppanuutta
Kummallakin osapuolella omat velvollisuutensa ja vastuualueensa
Ks. Filiskoksen ja Apollonian avioliittosopimus v. 92 eaa.
Myös avioerosopimuksia
Taiteessa yhä enemmän arkielämää
Naisen aseman muuttuminen
Kyrioksen asema näyttää muuttuneen lähinnä muodolliseksi
Naiset hoitavat itsenäisemmin asioitaan, kirjoittavat omissa nimissään virkamiehille
Naisten taloudellinen aktiivisuus
Naiset osallistuvat entistä enemmän julkiseen elämään ja saavat myös kunnianosoituksia
Koulutusmahdollisuudet paranevat
Naisen elämä antiikin Kreikassa ja Roomassa:
JOHDANTO
17.1.2012
Kurssin tavoitteet
Antaa yleiskuva naisten elämästä antiikissa
Pääteemat: perhe, työ ja uskonto
Pyrkimys tarkastella naisten elämää pikemminkin ruohonjuuritasolta kuin ideologisesti määriteltynä
Kullakin luennolla tarkastellaan lähemmin 1–2 aiheeseen liittyvää antiikin lähdettä, ns. teematekstiä, jotka jaettu etukäteen
Kurssin käytännöistä
Tentti 28.2.2012.
Mahdollisuus saada lisää opintopisteitä tekemällä ylimääräinen kirjallinen työ.
Luentodiojen tekstit nähtävissä luentoa seuraavana päivänä osoitteessa www.marjaleenahanninen.wordpress.com/
Tiedustelut sähköpostitse:
marja-leena.hanninen@helsinki.fi
Antiikin ajanjaksot
Minolainen/ mykeneläinen aika n. 1900–800 eaa.
Arkaainen kausi n. 800–480 eaa.
Klassinen Kreikka n. 480–330 eaa.
Hellenistinen Kreikka n. 330–30 eaa.
Rooma: kuningaskausi 753–509 eaa., tasavallan aika 509–31 eaa., keisarikausi 31 eaa.– n. 390 jaa.
Myöhäisantiikki n. 293–529 jaa.
Voidaanko puhua yhtenäisestä naisen asemasta antiikissa?
Nainen aina jonkun perheen, yhteisön ja yhteiskuntaryhmän jäsen
Antiikin aikana keskeistä jako vapaasyntyisiin ja orjiin, kansalaisiin ja ei-kansalaisiin
Naiset myös keskenään epätasa-arvoisia
Antiikissa ei tunnettu ajatusta kaikkien ihmisten yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta
Miten antiikin naisista voidaan saada tietoa?
Suurin osa kirjallisista lähteistä eliitin miesten tuottamia, naisten omia tekstejä säilynyt hyvin vähän
Lait eivät kerro suoraan todellisuudesta, vaikka heijastavatkin sitä
Piirtokirjoitukset, papyrukset ja arkeologiset löydöt ”demokraattisimpia” lähteitä
Tietoa naisista etsittävä usein ”rivien välistä”
Mistä löydämme naisten oman äänen?
Suurin osa naisista vailla luku- ja kirjoitustaitoa
Miten saada naisten oma ääni kuuluville?
Naisista tulee helposti historian objekteja eikä subjekteja
Antiikin naiset tutkimuksen kohteina
Naisten panosta historiassa, niin myös antiikin aikana, ei pitkään pidetty tutkimisen arvoisena
Käsitys siitä, että antiikin naisista ei voida tietää juuri mitään
Eliitin naisia sekä perhettä oikeudellisena instituutiona tutkittu aina jossain määrin; useimmiten naiset osa antiikin tapakulttuurin historiaa tms.
1970-luvulta alkaen modernia tutkimusta antiikin naisista; Sarah Pomeroy (Goddesses, Whores, Wives and Slaves: Women in Classical Antiquity 1975)
Naishistoriasta sukupuolijärjestelmien historiaan
1960-luvulla ns. uuden sosiaalihistorian sekä naisliikkeen vanavedessä syntyi akateeminen naishistoria
Aluksi naishistorian tavoitteena tehdä naiset näkyviksi historiassa
Keskeisiä käsitteitä patriarkaatti ja gender
Nykyisin puhutaan mieluummin sukupuolijärjestelmien historiasta – myös ‘mieheys’ historiallisesti ja kulttuurisesti muuttuva käsite
Yleisiä piirteitä naisen asemassa antiikissa
Naisilla ei ikinä ollut poliittisia oikeuksia: he eivät olleet kansalaisia samassa merkityksessä kuin miehet
Naisia pidettiin juridisesti epäkelpoina: eivät voineet itsenäisesti hoitaa asioitaan kodin ulkopuolella
Julkinen elämä miesten aluetta, koti naisten paikka
Perheen tärkeys; siveys ja kyky tuottaa jälkeläisiä naisen tärkeimpiä ominaisuuksia
Naisen paikka
Kreikka: sitä parempi, mitä vähemmän naisesta puhutaan
Avioliitto ja äitiys naisen ‘ura’
Roomassa naiset näkyivät enemmän julkisuudessa
Filosofien naiskuvat
Antiikin ihmisille naisen asema oli itsestäänselvyys, jota ei tarvinnut perustella
Filosofit pyrkivät lähinnä ymmärtämään olemassaolevaa tilannetta, eivät muuttamaan sitä
Platonin ja Aristoteleen naiskuvilla valtava jälkivaikutus
1900-luvun naisliike hyödynsi Platonia, konservatiivit Aristotelestä
Platonin (427–347 eaa.) utopia
Dialogissa Valtio ajatus, ettei ihmisen älyllinen kyvykkyys ole sidoksissa ihmisen sukupuoleen
Valtiollisten tehtävien tulisi olla avoinna kyvykkäille naisille
Huom. kyse ihannevaltiosta!
Aristoteles (384–322 eaa.)
Nainen vajavainen ihminen (mies)
Mies edusti muotoa, nainen ainetta
Sukupuolten työnjako hyvä asia: luonnostaan huonompi erottuu luonnostaan paremmasta
Sukupuolten biologinen ero myös poliittisesti ja eettisesti merkittävä
Matriarkaatti Välimeren alueella?
Pitkäaikainen myytti muinaisesta matriarkaatista Välimeren alueella sekä suuren äitijumalattaren kultista
Etsitty erityisesti muinaisesta Lähi-Idästä, minolaisesta sekä etruskikulttuurista
Johann Jacob Bachofen: Das Mutterrecht (1861)
Mytologia, jumalatarkuvat
Äitijumaluuksien olemassaolo sinänsä ei vielä todiste matriarkaatista
Minolainen kulttuuri
Päätelmiä matriarkaatista tehty arkeologisten löytöjen perusteella
Esittävätkö pikkupatsaat jumalatarta vai papitarta?
Romantisoitu kuva varhaisen minolaisen kulttuurin rauhanomaisuudesta
Etruskit
Mahdollista:
Osa Välimeren alueen vanhimmista kulttuureista voinut olla matrifokaalisia, matrilokaalisia tai matrilineaarisia.
Ei kuitenkaan matriarkaattia siinä merkityksessä, että naiset olisivat hoitaneet poliittisen päätöksenteon ja miehet olleet heihin nähden alistetussa asemassa.
Yhteiskunta säilyi antiikissa patriarkaalisena, vaikka valtion suhteessa perheeseen ja naisen oikeudellisessa asemassa tapahtuikin muutoksia.
