Luentokalvot

Roomalainen yhteiskunta ja kulttuuri Julius-Claudiusten dynastian aikana

Uuden yhteiskuntaryhmän nousu: vapautetut
25.4.2013

Miksi orjia vapautettiin?
Orjan ylläpito oli kallista: taloudessa ei kannattanut pitää liikaa orjia
Eniten käyttöä nuorille orjille: vanhempia voitiin vapauttaa
Vapautetut orjat klientteinä olivat hyödyllisiä
Vapauttaminen saattoi olla isännän henkilökohtainen suosionosoitus
Ammattitaitoisilla kaupunkiorjilla parhaat mahdollisuudet vapautua

Miten orja vapautettiin?
Manumissio: orjan vapauttaminen isännän vielä eläessä
Fideicommisum: orjan vapauttaminen testamenttisäädöksellä
Orja saattoi ostaa itsensä tai omaisensa vapaiksi

Vapautettujen asema
Rajoitetut oikeudet
Ei oikeutta korkeimpiin virkoihin
Ei oikeutta avioitua senaattorisäätyis-ten kanssa
Uskonnon kautta mahdollisuuksia näkyä julkisuudessa

Vapaasyntyisten ennakkoluulot
Esimerkki: Petronius (k. 66 jaa.), Satyricon – Trimalchion pidot
Petroniuksen vapautetut tyylittömiä uusrikkaita nousukkaita

Vapautetut Rooman talouselämässä
Usein kauppiaina ja käsityöläisinä
Rakennustoiminta, esim. urakoitsija Q. Haterius Tychius
Elintarvikkeet
Kauneudenhoito
Viihdytysala, kapakat

Leipuri Eurysaces
Toimitti leipää valtion tarpeisiin, ”sopimusleipuri”
Mitallinen hautaruno vaimo Atistialle sekä pariskunnan muotokuva
Ammatti tuotu selvästi esille

Keisarin vapautetut eritysasemassa
Vapaus, kansalaisuus ja oma perhe
Työ yhdistävänä tekijänä

Vapautetut ja uskonto
Suosivat usein ei-roomalaisia kultteja, esim. Isis
Virallisia kulttitehtäviä ja pappisvirkoja keisarikultin piirissä

23.4.2013

Kaupunkielämää

Rooman kaupungin kehitys
Suurkaupunki viimeistään varhaisella keisarikaudella
Augustuksen aikana ennennäkemätön rakennusbuumi
Uudet julkiset rakennukset ja forumit
Palatiumista vähitellen yksinomaan keisarien asuinalue

Augustus ja Rooman paikallishallinto
Palokunta ja poliisivoimat
Vicus uusi paikallishallinnon yksikkö
Vicomagistri (yleensä vapautettuja orjia)
Lares Compitales -alttarit
Kaikkien keisarien huolenhaiheita
Tilanahtaus, liian tiivis asuminen
Paloturvallisuus
Tiberin tulvat
Elintarvikehuolto

Atrium-talo: domus
Tunnetaan hyvin mm. Pompejin ja Herculaneumin kaivausten ansiosta
Rooman kaupungissa keisarikaudella jo harvinaisempi asuntotyyppi

Domuksen eri tilat
Julkisemmat ja yksityisemmät tilat
Atrium talon sydän
Taloustilat ja oleskelutilat
Keisarikaudella peristyylipihat

Pompeji: Vettiuksen talo

Insulat

Työelämä
Augustuksen aikana Italian asukkaista noin 35 % orjia
Kaikilla tuotannon aloilla työskenteli rinnan vapaasyntyisiä, orjia ja vapautettuja
Liike-elämässä ritarisäädyn jäsenillä ja vapautetuilla huomattava rooli
Paljon kausi- ja päivätyöläisiä
Auringonvalo määritteli työpäivän pituuden

Julkiset palvelut
Viljanjakelut (annonae)
Vesihuolto
Kylpylät
Julkiset huvitukset: teatterinäytännöt, kilpa-ajot, gladiaattori- ja muut taistelunäytökset
Julkiset uskonnolliset juhlat

Viljanjakelut
Kuukausittain ilmainen viljanjakelu Rooman kansalaisille
Erityistilanteissa ilmaista viljaa kaikille
Praefectus annonae Augustuksen ajasta alkaen virkamies, joka vastuussa Rooman elintarvikehuollosta
Keisari Claudius rakennutti Ostian sataman, joka helpotti viljankuljetuksia Roomaan

Akveduktit: Acqua Virgo, Acqua Claudia
Kylpylät
Balnea ja thermae
Suuret kansankylpylät keisarikauden ilmiö
mm. Marcus Agrippa ja Nero rakennuttivat suuria kylpylöitä
Tärkeitä paitsi hygienian myös sosiaalisen elämän kannalta
Paljon oheistoimintaa

Teatteri
Pompeiuksen teatteri vanhin pysyvä teatterirakennus Roomassa, Augustuksen aikana Marcelluksen ja Balbuksen teatterit
Näytelmiä sekä kreikkalaisista että roomalaisista aiheista
Teatterinäytäntöjä alun perin vain uskonnollisten juhlien yhteydessä (esim. Ludi Apollinares)
Augustus teatterin ystävä

Kilpa-ajot
Circus Maximus Rooman vanhin ja suurin kilpa-ajorata, tasavallan aikana myös Circus Flaminius
Caligula ja Nero rakennuttivat omat circuksensa
Hevosvaljakkokilpailuja, yleensä uskonnollisten juhlien yhteydessä
Kilpa-ajojoukkueet nimetty värien mukaan
Kilpa-ajajilla laaja ihailijakunta

Gladiaattoritaistelut
Alun perin mahtimiesten hautajaisten yhteydessä
Keisarikaudella muuttuvat massaviihteeksi
Roomaan ensimmäinen pysyvä amfiteatteri n. 30 eaa.

Taistelunäytösten organisointi
Virkamiehet tai keisari kustansivat – vähitellen keisarien monopoli
Gladiaattorikoulut
Gladiaattorit kuuluivat aina johonkin ”familiaan”
Taustalla valtava liiketoiminta, suuret kustannukset
Teloitukset ja gladiaattoritaistelut kaksi eri asiaa

Mellakka Pompejin amfiteatterissa

Keisarin ja kansan kohtaaminen näytännöissä
Teatterit periaatteessa vaarallisia: levottomuuksien mahdollisuus
Kansa odotti keisari näyttäytyvän julkisissa huveissa
Näytäntöjen yhteydessä myös kansan mielenilmauksia, joihin keisarien toivottiin reagoivan suopeasti
Näyttelijät saattoivat osallistua päivänpoliittiseen keskusteluun

Tiilikaupungista marmoriseksi: Augustuksen ajan visuaalinen kulttuuri
18.4.2013

Magnificentia publica:
RG 19 – 24
Ara Pacis Augustae
Rakentamisen syyt
Hispanian ja Gallian ’rauhoittaminen’ 16–13 eaa.
rakentaminen aloitettiin senaatin päätöksellä Augustuksen kieltäydyttyä triumfista
vihittiin käyttöön 9 eaa.
Osa jättiläismäistä aurinkokelloa

Kuvaohjelma (Ara Pacis)
sekä mytologian että historian henkilöitä
Juliusten ja roomalaisten esi-isät
kasvi- ja eläinaiheet; luonto ja kulttuuri
rauha ja runsaus
Pietas – Pius Aeneas
Virkamiesten kulkue
Papit
Naiset ja lapset mukana
Varsinaisen alttarin uhrausfriisi
Terra Mater
Voittoisa sota rauhan edellytyksenä
Runsaus ja hyvinvointi

Domus Augusti Palatiumilla
yhdistetty useasta eri domuksesta
Apollon temppeli osa rakennuskompleksia
kuuluisat seinämaalaukset
kaivaukset 1960-luvulta alkaen
”Naamioiden huone”
Apollo läsnä myös yksityistiloissa

Livian villa Prima Portan luona

Villa Farnesina

Roomalainen muotokuvataide
Yksinvaltiaan muotokuva
Kuinka kuvata 20-vuotias konsuli arvovaltaisena valtiomiehenä?
Yhdistelmä idealisointia ja realismia
Ikuisesti nuori (vrt. Aleksanteri Suuri)‏

Prima Portan Augustus
Yleisin ja laajimmalle levinnyt Augustuksen muotokuva
Kopio alkuperäisestä pronssipatsaasta
Taustalla parthialaisista saavutettu diplomaattinen voitto 20 eaa.
Esikuvat

Rintahaarniskan kuvaohjelma
Roomalaisten edustaja vastaanottaa parthialaiselta legioonan standardin
Yläosassa taivasjumaluudet, alhaalla Terra Mater, sivuilla provinssien personifikaatioita
Maailma, johon rauhantila palannut

Kirjallisia toisinajattelijoita: Seneca ja Lucanus
16.4.2013

Stoalaisuus
Roomalaisen ylimystön suosikkifilosofia
Päämäärinä pysyvä onnellisuus, tyyneys, kärsimyksetön sieluntila
Teoria maailman yhdentekevyydestä
Hyve oikean ja järkevän valinnan tekoa yhdentekevyyksien välillä
Oikein asennoitunut ihminen ei masennu tekojensa epäonnistuessa: lopputulos ei aina ole ihmisen omassa vallassa

Lucius Annaeus Seneca nuorempi
n. 4 eaa.–65 jaa.
Huomattavan reetorin poika Hispania Cordubasta
Valtiomies, filosofi ja kirjailija
Keisari Neron opettaja ja neuvonantaja

Seneca ja keisarit
Tiberiuksen aikana Seneca syrjässä päivänpolitiikasta
Caligulan epäsuosio, vaatimus itsemurhasta
Claudius karkotti Senecan Roomasta v. 41 jaa. (virallinen syy aviorikos Caligulan sisaren kanssa)
Agrippina nuoremman ansiosta Seneca takaisin Roomaan ja Neron opettajaksi
Pilkkaruno Divus Claudiuksesta: Apocolocyntosis

Seneca ja Nero
Senecalla epävirallinen asema Neron ystävänä ja neuvonantajana
Seneca uransa huipulla Neron 5 ensimmäisen hallitusvuoden aikana; ohjaili Neroa pretoriaaniprefekti Burruksen kanssa
Konsuli v. 56
Neron murhautettua äitinsä ja  Burruksen kuoltua Seneca vetäytyi julkisuudesta

Senecan kuolema
Seneca arvosteli Neroa jo Britannicuksen murhasta
v. 65 Pison johtama kapina Neroa vastaan: Seneca ei ilmeisesti suoraan osallinen, mutta joutui silti tekemään itsemurhan

Senecan kirjallinen tuotanto
Valtavasta tuotannosta vain osa säilynyt
12 kirjaa dialogeja, joiden joukossa etiikan ja psykologian tutkielmia sekä kolme ns. lohdutuskirjoitusta
Filosofisia teoksia mm. De beneficiis ja De clementia
Kirjeet Luciliukselle
9 tragediaa (aiheet klassisen kauden kreikkalaista tragedioista)

Marcus Annaeus Lucanus
39–65 jaa.
Senecan veljenpoika
Eeppinen runoilija
Pääsi nuorena Neron ystäväpiiriin, mutta joutui sittemmin epäsuosioon
Itsemurha Pison kapinan yhteydessä

Lucanuksen tuotanto
Lyhyestä elämästään huolimatta tuottelias; vain osa teoksista säilynyt
v. 60 juhlaruno Neron kunniaksi vietetyissä kisoissa
Runoteos Troijan sodasta, pienoiseepos Orfeuksen matkasta manalaan, runoelma Rooman suuresta tulipalosta
Keskeneräinen tragedia Medeia
10 kirjaa lyhyempiä runoja
Historiallinen eepos Pharsalia

Pharsalia = De bello civili
Lucanuksen pääteos, jäi kesken tämän kuollessa
10 kirjaa tunnetaan
Kuvaa sisällissotaa Caesarin ja Pompeiuksen välillä
Pharsaloksen luona Caesarin joukot voittivat Pompeiuksen joukot v. 48 eaa.

Pharsalian sisältö ja ”henki”
Sympatiat hävineen osapuolen – Pompeiuksen ja Rooman tasavallan – puolella
Ensimmäisessä kirjassa mainitaan rikokseksi, että roomalaiset taistelevat roomalaisia vastaan
Caesar vertautuu useasti Hannibaliin; ”saevus tyrannus
Jumalat eivät vaikuta historian tapahtumiin, Rooman historia riisutaan myyteistä

11.4.2013

Perhe ja naisen asema

Isänvalta – patria potestas
Poikkeuksellisen vahva isänvalta roomalaisen yhteiskunnan ominaispiirre
Perheenpään (paterfamilias) valtapiiriin kuuluivat hänen lapsensa, orjansa ja vaimonsa
Vitae necisque potestas
Keisarien lainsäädäntö käytännössä kavensi perinteistä isänvaltaa

Avioliitto
Laillinen vain kansalaisten kesken
Käytännönläheinen suhtautuminen
Cum manu ja sine manu -avioliitot
Myötäjäiset (dos)

Aviovaimon rooli

Castitas, pudicitia
Äitiys
Kotitalouden organisaattori
Holhouksenalaisuus (tutela)
Lojaalius aviomiehen ja isän sukua kohtaan

Avioero
Mahdollista ja yleistyi keisarikaudelle tultaessa
Kumpi tahansa puoliso saattoi tehdä aloitteen
Miehen kuului palauttaa vaimolle myötäjäiset
Lapset jäivät isälle
Poliittiset avioliitot ja avioerot

Naisen asema keisarikauden alussa
Sine manu – avioliitot
Naisilla saattoi olla omaa varallisuutta
Tyttärille muutakin koulutusta kuin käsityötaitoja
Enemmän näkyvyyttä julkisuudessa

Kritiikkiä naisia kohtaan
Naisten sukupuolimoraali
Liiallinen oppineisuus, ylellisyys, nautinnot
Puuttuminen politiikkaan pahasta
Avioerot
Väitteet naisten laajamittaisesta ’vapautumisesta’ kuitenkin liioiteltuja
Vertauskohtana esim. puunilaissotien ajan matroonat

Muutos naisten julkisessa asemassa
Julkiset hautajaispuheet naisille
Naisille pystytetyt kunniapatsaat; naiset ja lapset näkyvämpiä julkisessa taiteessa (erityisesti Tiberiuksen ajasta lähtien)
Eliitin naiset alkavat seurata miehiään provinsseihin ja sotaretkille (esim. Agrippina vanhempi)
Keisariperheen naiset esikuvan asemassa

Oikeudenkäynti Pisoa ja Plancinaa vastaan 19 jaa.
Plancina esimerkki aristokraattinaisesta, joka syytteessä poliittisesta rikoksesta
Piso teki itsemurhan v. 20 jaa: perheen naiset eivät saaneet surra häntä; Pison omaisuus konfiskoitiin, mutta palautettiin sitten hänen lapsilleen
Plancina Livian ystävä, ja Livia käytti vaikutusvaltaansa hänen puolestaan

Eumachia
Tiberiuksen aikana elänyt pompejilainen liikenainen
Villanvanuttajien killan suojelija, Venuksen papitar ja yhteisön hyväntekijä
Eumachian rakennus

Augustuksen perhepolitiikka
Augustus halusi kohottaa perheiden lapsilukua ja kansalaisten sukupuolimoraalia
Uutta, että valtio puuttuu yksityisenä pidettyyn perhe-elämään
Lex Iulia de maritandis ordinibus 18 eaa.
Lex Iulia de adulteriis coercendis 17 eaa.
Lex Papia Poppaea 9 jaa.

Augustuksen avioliittolait
Kaikkien 25–60-vuotiaiden miesten ja 20–50-vuotiaiden naisten tuli olla naimisssa
Eronneiden ja leskien tuli avioitua uudestaan
Lapsettomille ja naimattomille sanktioita, monilapsisille perheille kannustimia
Ius trium liberorum: 3 lasta synnyttäneet naiset vapautuivat holhouksenalaisuudesta

Sukupuolimoraaliin liittyvät säädökset
Aviorikos tuli julkisen kannevallan alaiseksi
Miestäkin voitiin syyttää, jos makasi toisen miehen vaimon tai neitsyen kanssa
Aviorikostapauksille erityinen tuomioistuin; karkotus ankarin rangaistus
Isä sai tappaa tyttärensä, jos tapasi tämän itse teosta aviorikoksesta
Adulterium/ stuprum

Avioeron vaikeutuminen
Augustus alkoi vaatia avioeroa haluavilta muodollista menettelyä: asumusero, todistajat
Toisaalta miehen pakko erota aviorikokseen syyllistyneestä vaimostaan ja nostaa syyte tätä vastaan
Aviorikoksesta tuomittu nainen ei saanut enää avioitua vapaasyntyisen roomalaisen kanssa

Augustuksen lakien merkitys
Lait voimassa noin 200 vuotta
Rajoittivat roomalaisen perheen juridista autonomiaa
Käytännössä paransivat naisten asemaa: lain turva aviorikossyytteiden yhteydessä, mahdollisuus vapautua tutelasta
Ajan kirjallisuudessakin korostetaan perheen perustamista ja lasten kasvattamista velvollisuutena

Vapautettujen perheet

Keisareiden uskontopolitiikka
9.4.2013

Tasavallan ajan roomalainen uskonto
Polyteismi
Tämänpuoleisuus
Ei tiukasti määriteltyä oppia tai teologiaa
Ei erillistä pappissäätyä eikä ammattipapistoa
Hajautettu auktoriteetti
Uskonto näkyi kaikilla elämänaloilla
Uskonnonharjoitus osa mos maiorumia

Mos maiorum
Esi-isien kunnioitus
Perinnäistapa hyväksyttävän toiminnan mittatikku
Katse menneisyyteen: ”Moribus antiquis res stat Romana virisque” (Ennius)

Roomalaisen uskonnon peruskäsitteitä
Pax deorum
Pietas
Fides
Pomerium
Templum
Votum (Do ut des)
Auspicium, prodigium

Augustus roomalaisen uskonnon uudistajana
Pontifex maximus 12 eaa.
Kaikkien tärkeimpien pappiskollegioiden jäsen
Temppeleiden restaurointi ja rakentaminen
Oman kotikultin muokkaaminen valtionkultiksi
”En laiminlyönyt yhtäkään temppeliä, joka vaati korjausta”

Augustuksen perheeseen, henkilöön ja sukuun liittyvät kultit
Mars Ultor
Venus Genetrix
Divus Julius
Apollo (Palatiumilla)
Juppiter Tonans
Pax Augusta
Fortuna Redux
Augustuksen genius ja Lares

Apollon temppeli Palatiumilla
Concordia Augusta
Ara Pacis Augustae

Uusia tai uudistettuja pappisvirkoja
Luperci
Fratres Arvales
Vicomagistri
Augustales

Lares Compitales
Lares Augusti
Keisarin kotijumalia kunnioitettiin Rooman kaupunginosien korttelialttarien luona ja provinssikaupungeissa
Keisarin koti domus publica, keisari pater patriae

Ludi saeculares (Augustus 17 eaa. ja Claudius 47 jaa.)
Juhlamenoja 3 päivää ja 3 yötä
Toimijat: XVviri sacris faciundis, 110 matroonaa, 27 poikaa ja 27 tyttöä
Uhritoimituksia, rukouksia, näytäntöjä
Carmen saeculare (Horatius)

Keisarikultin synty
Divus Julius
Lares Augusti, Genius Augusti
Augustuksen elämän merkkipaalut kalenteriin
Livia Divus Augustuksen ensimmäinen papitar

Keisarikultti Augustuksen jälkeen
Claudius antoi julistaa Livian jumalattareksi
Dynastian muista keisareista vain Claudiuksesta jumala
Keisariperheen jäsenten näyttävä muistaminen näiden kuoleman jälkeen

Mitä keisarikultissa palvottiin?
Ei palvottu elävää keisaria ihmisenä, vaan hänen suojelushenkeään (genius) ja kotijumaliaan
Rukoukset ja uhrit keisariperheen jäsenten terveyden puolesta
Keisarin kuoltua hänen seuraajansa odotettiin tekevän senaatille esityksen jumalaksi julistamisesta (consecratio)

Keisarien uskonnollisia kannanottoja Augustuksen jälkeen
Tiberius karkotti Roomasta egyptiläisten kulttien harjoittajia ja juutalaisia
Caligula pyrki esiintymään elävänä jumalana, suosi egyptiläisiä kultteja ja loukkasi juutalaisten uskonnollisia tunteita
Claudius kielsi druidismin harjoittamisen, suosi Eleusiin mysteerejä ja pyrki elvyttämään vanhoja traditioita
Nero tunnetaan sekä kristittyjen että juutalaisten vainoajana

Egyptiläiset kultit Roomassa
Isis,Osiris/ Sarapis, jne.
Mysteerit, kulttiyhteisöt pitkään viranomaisten epäluulojen kohteena
Erityisesti alempien yhteiskuntaryhmien ja naisten suosiossa
Egypti-muoti näkyy mm. kuvataiteissa

Juutalaiset ja kristityt
Juutalaiset nauttivat joitakin erioikeuksia: roomalaiset kunnioittivat vanhana uskontona
Kreikkalais- ja juutalaisväestön kiistat Aleksandriassa
Ristiriitaisia tietoja esim. Claudiuksen suhtautumisesta juutalaisiin
Varhaiskristityt nähtiin yhtenä juutalaisena lahkona, ei erillisenä uskontona

KULTAKAUDEN RUNOUS
Roomalainen yhteiskunta ja kulttuuri Julius-Claudiusten dynastian aikana
4.4.2013

Runoilijasukupolvet
Augustuksen ikätoverit: Vergilius, Horatius
Propertius ja Tibullus pikkulapsia Caesarin murhan aikoihin
Ovidius rauhanajan runoilija

Kulttuurin suosijat
Maecenaan piiri
Messallan piiri

Publius Vergilius Maro
70–19 eaa.
Bucolica = Eclogae
Georgica
Aeneis
tukijoita Asinius Pollio, Maecenas ja Augustus

Eclogae 4, 4–12
”Jo koittaa Cumaen laulujen viimeinen aika
ja kiertyy alkuun aikakausien mahtava kulku.
Jo palaa neito, palaa Saturnuksen kuninkuus,
jo uusi sukukunta korkeasta taivaasta laskeutuu.

Siveä Lucina, suosi syntyvää poikaa, suosi:
häneen suku rautainen päättyy,
hänestä suku kultainen syntyy kaikkialle maailmaan. Ja Apollo hallitsee!”

Aeneis
Rooman ”kansalliseepos”
12 kirjaa Aeneaan matkasta Troijasta Italiaan
jäi Vergiliukselta kesken
esikuvana Homeros

Dido ja Aeneas
Venuksen ja Junon yhteistyönä syntynyt rakkaus
Juppiter ja Mercurius kehottavat Aeneasta lähtemään Italiaan
Didon kirous:”Tyyroksen vihatkaa väki Aeneaan sukukuntaa tuota ja myös tulevaa, tämän saakoon tuhkani teiltä lahjana!”

Aeneas manalassa
Aeneiin 6. kirja
Aeneas rantautuu Cumaehen, tapaa Sibyllan ja lähtee tämän kanssa käymään manalassa
Tapaa mm. isänsä, Didon sekä Rooman suurmiesten haamuja

Rooman kohtalo jumalten määräämä
Aeneis 4, 847–853: ”Hallita, Rooman mies, alamaisia kansoja muista — siinä on taitosi: lait, tavat luoda ja määrätä rauha, säästää lannistetut, sotien taas korskeat voittaa.”

Quintus Horatius Flaccus
65–8 eaa.
Epodes
Sermones
Carmina
Carmen saeculare
Epistulae
De arte poetica

Voitettu kuningatar
Horatius, Carmina 1,37: aiheena voitto Kleopatrasta
”Vaan ylevämmin tuo kuolla tahtoi, ei kuten nainen hän kammonnut miekkaa…”

Sextus Propertius
47–15 eaa.
elegiarunoilija
ei patrioottisia aiheita
kuvitteellinen rakastettu Cynthia
hellenistiset esikuvat

Albius Tibullus
50–19 eaa.
Elegiarunoilija
poliittisesti    riippumaton; jopa sodanvastaisuutta ja yhteiskuntakritiikkiä
Corpus Tibullianum
Sulpicia ja Lygdunus

Publius Ovidius Naso
43 eaa.–18 jaa.
laaja ja monipuolinen tuotanto: sekä eeppistä että lyyristä runoutta
joutui maanpakoon Roomasta: carmen et error

Ovidiuksen tuotanto
Amores
Ars amatoria
Heroides
Metamorphoses
Fasti
Tristia
Epistulae ex Ponto

Metamorphoses: tunnetuimpia episodeja
Maailman synty, Dafne
Juppiter ja Europe
Aktaion
Pyramus ja Thisbe; Perseus ja Andromeda
Proserpinan ryöstö
Philemon ja Baukis
Adonis, Midas

Historiankirjoitus ja historian käyttö
Augustuksen aikana
Roomalainen yhteiskunta ja kulttuuri Julius-Claudiusten dynastian aikana
26.3.2013

Historia ja sen käyttö
Historia ja retoriikka
Sukuhistoriat
Menneisyyden esimerkit
Historia kaupunkikuvassa
Historia ja vallan legitimointi

Roomalainen historiankirjoitus
Syntynyt verraten myöhään, 200-luvun lopulla eaa.
Annaalit
Mos maiorum; exempla
Historia magistra vitae
Tasavallan ajan lopulla ”rappiotematiikka” (esim. Sallustius)

Titus Livius
Augustuksen ajan merkittävin historioitsija
Libri ab urbe condita: 142 kirjaa, joista kokonaan säilynyt 35 sekä katkelmia
Rooman historia sen perustamisesta Augustuksen aikaan saakka

Liviuksen historiateoksen ominaispiirteitä
Patriotismi
Moralismi: historia tarjoaa esimerkkejä sekä jäljiteltävästä että vältettävästä toiminnasta
Kansalaismoraalin kannalta ulkoinen vihollinen hyvästä, sisällissodat pahasta
Korostaa sotaisten ja rauhanajan hyveiden tasapainoa

Augustus itse exemplumina
Res gestae 8,5:
”Säädettyäni itse uusia lakeja otin uudestaan käyttöön monia esi-isien tapoja, jotka olivat meidän aikanamme jo päässeet unohduksiin, ja jätin jälkipolvien seurattaviksi esimerkkini monista seikoista” (suom. Pekka Tuomisto)
Historia näkyi myös kaupunkikuvassa
Rostra; columna rostrata
Temppelit muistuttivat Rooman voitoista
Suurmiesten patsaat
Julkisten rakennusten kuvafriisit

Forum Augusti ja Mars Ultorin temppeli

Augustuksen forumin kuvaohjelma
Suurmiesten galleria
Aeneas, Alban kuninkaat ja Juliusten suku
Romulus ja roomalaiset sotapäälliköt
Titulus ja elogium: nimi, ura ja tärkeimmät saavutukset

Esi-isien galleria
Vrt. esi-isien muotokuvat roomalaisen talon atriumissa
Roomalaisten ylimysten hautajaiset
Augustuksen omat hautajaiset

Res gestae Divi Augusti
Augustuksen testamentin mukaan kaiverrettu omaelämäkerta
Augustuksen mausoleumin ulkopuolella
Kopioita ympäri valtakuntaa

Historian käyttö Augustuksen jälkeen
Historiankirjoittajan otettava hallitsija huomioon: lähihistorian kuvaus vaikeaa
Exempla-kokoelmat (Valerius Maximus)
Uusi hallitsija legitimoi valtaansa linkittämällä itsensä edeltäjiinsä
Kaukaisen menneisyyden kuvauksilla voitiin myös viitata omaan aikaan
Muiston tuhoaminen rangaistuksena

Tacitus, Annales 3,76
Hautajaiskulkueen edellä kuljetettiin kahdenkymmenen kuuluisan suvun muotokuvia: Manliusten, Quinctiusten ja muiden yhtä aatelisten. Mutta kirkkaimpina loistivat Cassiuksen ja Brutuksen muotokuvat juuri sen takia, että niitä ei siellä nähty. (suom. Iiro Kajanto)

Claudius ja Nero
Roomalainen yhteiskunta ja kulttuuri Julius-Claudiusten dynastian aikana
21.3.2013

Yhteystiedot
Sähköposti: marja-leena.hanninen@helsinki.fi
Kotisivu: http://www.marjaleenahanninen.wordpress.com
Luentokalvojen  tekstit kotisivulle luentoa seuraavana päivänä

Claudiuksen nuoruus
Tiberius Claudius Nero Germanicus
s. 10 eaa. Gallian Lugdunumissa (Lyon)
Drusuksen ja Antonia nuoremman poika, Germanicuksen veli ja Caligulan setä
Perhe hyljeksi Claudiusta tämän sairauden vuoksi, ei suunnitellut tälle julkista uraa
Osoitti kuitenkin älyllistä ja kirjallista lahjakkuutta

Yrityksiä virkauralle
Tiberius ei suostunut Claudiuksen pyyntöön ryhtyä tavoittelemaan virkoja
Vetäytyi välillä kokonaan julkisuudesta
37 jaa. konsulina Caligulan kanssa

Claudiuksen nousu valtaan
Ei varmuutta, oliko osallinen Caligulan murhaan
Ensimmäinen Rooman keisari, jonka sotilaat nostivat valtaan
Ensimmäisiä toimia keisarina vallan legitimointi sukujuurien avulla

Aluelaajennukset Claudiuksen aikana

Claudiuksen politiikka keisarina
Väestönlaskenta (census) v. 48
Roomalaisia kolonioita uusiin provinsseihin ja valtakunnan raja-alueille
Kohennusta provinssien oloihin ja oikeuksiin
Juutalaisten oikeudet taattiin koko valtakunnan alueella
Lukuisia keisarillisia ediktejä, mm. orjien asemaan liittyen

Talous ja hallinto Claudiuksen aikana
Merkittäviä rakennustöitä, esim. akvedukteja, Portuksen satama Tiberin suuhun
Kulkuyhteyksien parantaminen: tiet ja kanavat
Lievennyksiä Caligulan määräämiin veroihin
Suunnitelma lisätä viljelymaan pinta-alaa Italiassa
Vapautetut orjat keskeisissä hallinnon tehtävissä

Claudius ja Rooman senaatti
Claudius etsi senaatin suosiota, koska oli noussut valtaan sotilaiden tuella
Senaatti kuitenkin pysyi vihamielisenä Claudiukselle
Salaliittoja seuranneet puhdistukset harvensivat senattoreiden rivejä
Senaattiin lisää jäseniä provinsseista

Claudiuksen avioliitot
Plautia Urgulanilla, avioero uskottomuuden vuoksi, yksi poika
Aelia Paetina, yksi tytär
Valeria Messallina, Claudiuksen serkku; lapset tytär Claudia Octavia ja poika Britannicus
Agrippina nuorempi, Claudiuksen veljentytär

Valeria Messallina
Polveutui sekä isän että äidin puolelta Octaviasta, Augustuksen sisaresta
Väitettiin nymfomaaniksi ja uskottiin manipuloivan Claudiusta
Teloitettiin v. 48

Agrippina nuorempi
Germanicuksen ja Agrippinan tytär
Poika Nero avioliitosta Cn. Domitius Ahenobarbuksen kanssa
Pyrki vaikuttamaan siihen, että Nerosta tulisi Claudiuksen seuraaja

Claudiuksen viimeiset vuodet
Teki Nerosta ja omasta pojastaan Britannicuksesta perijöitään
Edisti erityisesti Neron asemaa
Agrippinan ja Claudiuksen välit kiristyivät
Agrippina todennäköisesti myrkytti Claudiuksen v. 54
Claudius julistettiin jumalaksi kuolemansa jälkeen

Keisari Nero
Alun perin nimi Lucius Domitius Ahenobarbus
37–68 jaa.
Äidin kautta suora polveutuminen Augustuksesta
17-vuotiaana keisariksi

Äiti ja poika

Agrippinan vaikutusvalta suurimmillaan Neron hallituskauden alussa
Puuttui sekä Neron politiikkaan että yksityiselämään
Kilpaili vaikutusvallasta Neron muiden neuvonantajien kanssa

Neron itsenäistyminen
Agrippinan ohella tärkeitä neuvonantajia filosofi Seneca ja pretoriaanikaartin komentaja Burrus
Seneca ja Burrus kannustivat Neroa itsenäistymään äidistään – vähitellen tämä itsenäistyi myös muista neuvonantajistaan
Nero hankkiutui eroon mahdollisista kilpailijoistaan, mm. murhautti Britannicuksen

Äidin ja pojan välirikko
Agrippina arvosteli Neroa siitä, että tämä hyljeksi vaimoaan Octaviaa ja aloitti suhteen vapautetun orjattaren Claudia Acten kanssa
Vaikutusvaltansa heiketessä Agrippina ryhtyi tukemaan Britannicusta
Britannicuksen kuoleman jälkeen Agrippina karkotettiin Neron palatsista
Nero määräsi äitinsä murhattavaksi v. 59 jaa.

Neron avioliitot
1. vaimo Claudiuksen tytär Claudia Octavia, josta Nero erosi virallisesti hedelmättömyyden vuoksi ja karkotti Roomasta sekä murhautti myöhemmin
2. vaimo Poppaea Sabina, Neron ystävän Othon entinen vaimo
3. vaimo Statilia Messallina, joka ainoana selvisi hengissä Neron hovista

Claudia Octavia
Claudiuksen ja Messallinan tytär, Neron sisarpuoli
Nero tyytymätön avioliittoon, mutta Agrippina tuki miniäänsä
Kansan vaatimuksesta kutsuttiin takaisin maanpaosta

Nero ja Poppaea
Avioliitto 62–65
Neron väitetään potkineen raskaanaolevan Poppaean kuoliaaksi
Näyttävät hautajaismenot, julistettiin jumalattareksi

Neron hallinto
Paljon huomiota diplomatiaan, kaupankäyntiin ja kulttuurielämään
Onnistunut sota parthialaisia vastaan, sotapäällikkönä Corbulo
Britanniassa kukistettiin Boudiccan kapina
Mittavia rakennustöitä (esim. teatterit)

Rooman suuri palo 64 jaa.
Ei tiedetä, syttyikö palo vahingossa vai tuhotyönä
Palosta syytettiin kristittyjä
Palon jälkeen suurisuuntainen jälleenrakennustyö; Domus Aurea

Salaliittoja ja kapinoita
v. 65 Pison johtama salaliitto, jonka tavoitteena tasavallan palauttaminen; salaliittolaisten joukossa mm. runoilija Lucanus
Seneca joutui tekemään itsemurhan Pison kapinan jälkeen
v. 66 alkoi juutalaisten suuri kapina (jatkui vuoteen 70)

Nero ja taiteet
Nero nautti musiikista ja runoudesta
Soitti, lauloi ja näytteli julkisesti (ennenkuulumatonta roomalaiselle)
Kreikkalaisen kulttuurin suosija
Osallistui v. 67 Olympian kisoihin

Neron loppu

v. 68 Galliassa Vindexin kapina, Hispaniassa Galba julistautui keisariksi
Henkivartiokaarti hylkäsi Neron, joka pakeni Roomasta 4 uskollisen vapautettunsa kanssa; itsemurha näiden avustuksella
Arvioita Neron ajasta
Nykytutkimus lieventänyt kuvaa Nerosta
Rooman ylimystö vihasi Neroa, mutta tavallisen kansan keskuudessa Nero suosittu (antelias kansaa kohtaan, esim. gladiaattorinäytännöt)

Tiberius ja Caligula
Roomalainen yhteiskunta ja kulttuuri Julius-Claudiusten dynastian aikana
19.3.2013

Tiberius Claudius Nero
(42 eaa.–37 jaa.); Keisarina 14–37 jaa.
Augustuksen pson Livian poika ensimmäisestä avioliitosta, Augustuksen adoptiopoika v. 4 jaa.

Tiberiuksen nuoruus
Augustuksen triumfivaunuissa v. 29 eaa.
Sotilaskoulutus, retoriikan opintoja
ensimmäinen julkinen virka 17-vuotiaana 24 eaa.
Menestystä sotaretkillä pohjoisessa ja idässä
v. 19 eaa. avioliitto Marcus Agrippan tyttären Vipsania Agrippinan kanssa

Tiberius ja Vipsania
Yksi lapsi, Drusus
Onnellinen avioliitto
Agrippan kuoltua Tiberius pakotettiin eroamaan Vipsaniasta ja naimaan Augustuksen tytär Julia v. 11 eaa.

Tiberiuksen nousu perijäksi
Veli Drusus kuoli 9 eaa.
Välirikko Augustuksen kanssa ja vetäytyminen Rhodokselle 6 eaa.–2 jaa.
Julian ja Agrippan pojat Gaius ja Lucius kuolivat 2 ja 4 jaa.
v. 4 virallinen adoptio, tämän jälkeen Tiberius käytännössä Augustuksen kanssahallitsija

Germanicus ja Agrippina
Augustuksen kuoleman jälkeen legioonissa levotonta
Germanicus johti joukot Reinin itäpuolelle
Vaimo Agrippina ja poika Caligula mukana sotilasleirissä
Germanicus onnistui tukahduttamaan sotilaiden kapinan
Valtava kansansuosio

Germanicuksen tuho
Triumfi v. 17 jaa.
Tiberiuksen ottopoika
Triumfin jälkeen lähetettiin idän provinsseihin
Kuoli Syyrian Antiokiassa myrkytyksen uhrina

Livian asema Tiberiuksen hallituskautena
Peri Augustuksen nimen ja omaisuutta
Huomattavasti epävirallista valtaa
Välit Tiberiukseen kiristyivät v. 23 jälkeen

Vetäytyvä hallitsija
Poikansa kuoleman jälkeen Tiberius vetäytyy yhä enemmän julkisuudesta, asuu v. 27 lähtien Caprilla
Valtaa yhä enemmän pretoriaakaartille ja sen päällikölle Seianukselle
Tiberiuksesta tulee yhä vainoharhaisempi
Maiestas-oikeudenkäynnit

Seianuksen juonittelut
Seianus pyrki Tiberiuksen miniän Livillan suosioon tämän jäätyä leskeksi
Vaikutti siihen, että Agrippina vanhempi ja hänen kaksi vanhinta poikaansa vangittiin
Haki suosiota Juliusten sukuhaaraa suosivien joukosta
Tavoitteli lopulta ylintä valtaa, paljastui v. 31 – tämän seurauksena laajat puhdistukset

Tiberiuksen viimeiset vuodet
Painostava tunnelma
Eristyneen yksinvaltiaan elämästä Caprilla hurjia huhuja
Perimystilanne epäselvä
Tiberius kuoli vanhuuteen tai sairauteen v. 37
Valtakunta hyvässä tilassa Tiberiuksen kuollessa

Caligula (12–41 jaa.)
Germanicuksen ja Agrippinan ainoa eloonjäänyt poika
Virallisesti Gaius Julius Caesar Germanicus
Tiberius adoptoi v. 35, samoin pojanpoikansa Tiberius Gemelluksen

Caligula keisarina 37–41 jaa.
Suotuisa alku, sairauden jälkeen muutos
Tuhlaileva elämäntapa
Huhut julmuudesta ja perversioista
Yksinvallan olemus muuttuu

Caligulan toimia keisarina
Anteliaisuus kansaa kohtaan
Sotilaiden asemaan parannuksia
Aluksi veronalennuksia, myöhemmin lisää veroja
Kalliita sotaretkiä
Halusi itseään palvottavan elävänä jumala
Aluksi suuri kansansuosio Germanicuksen poikana

Caligulan perhesuhteet
Väitteet insestistä kolmen sisarensa kanssa (Livilla, Drusilla, Agrippina)
Ajoi isoäitinsä Antonian itsemurhaan
Ajoi Livillan ja Agrippinan maanpakoon

Caligulan tuho
Valtiontalous ajautui kriisiin v. 39 jaa.
Caligula ajautui kiistaan senaatin kanssa, tuloksena senaattiin kohdistuneet puhdistukset
Salaliittoja ja kapinoita eri puolilla valtakuntaa
Ensimmäinen Rooman keisari, joka joutui salamurhan kohteeksi

Tasavalta vai monarkia?
Caligulan murhan jälkeen senaatti yritti palauttaa tasavallan
Myös Caligulan vaimo ja tytär murhattiin
Armeija tuki keisarivaltaa
Pretoriaanikaarti nosti keisariksi Caligulan sedän Claudiuksen
Claudius kosti Caligulan murhaajille

Augustuksen perhe
Roomalainen yhteiskunta ja kulttuuri Julius-Claudiusten dynastian aikana
15.3.2013

Kurssin suorittaminen: vaihtoehtoja
Luennot + loppukuulustelu 3 op
5 op:n suoritukseen 1) luennot + tenttikirja loppukuulustelun yhteydessä 2) luennot + jokin kirjallinen työ (luentopäiväkirja tai essee sovitusta aiheesta)
Aihevaihtoehtoja: 1) essee Tacituksen, Petroniuksen tai Augustuksen Res gestaen pohjalta 2) konferenssiraportti 3) analyysi jostakin antiikkiaiheisesta elokuvasta tms. 4) muusta erikseen sovitusta aiheesta 5) luentopäiväkirja

Julius-Claudiusten ajan lähteet
Augustuksen ajan kirjallisuus: mm. Livius, Vitruvius, Horatius, Vergilius, Propertius, Tibullus, Ovidius
Muita: mm. Velleius Paterculus, Valerius Maximus, Plinius vanhempi, Lucanus, Petronius, Seneca
Myöhempiä: Tacitus, Plutarkhos, Suetonius, Cassius Dio
Rikas epigrafinen ja arkeologinen aineisto
Augustuksen Res gestae

Livia Drusilla (58 eaa.–29 jaa.)

Augustuksen 3. vaimo
Ei yhteisiä lapsia Augustuksen kanssa, pojat Tiberius ja Drusus 1. avioliitosta
Vaikutti kulisseissa Augustuksen politiikkaan

Octavia minor (69–11 eaa.)
Augustuksen vanhempi sisar
s. n. 69 eaa.
Avioliitosta Marcelluksen kanssa (n. 55–40) kolme lasta
Avioliitosta Marcus Antoniuksen kanssa 40–32 eaa. kaksi tytärtä
Kuoli 11 eaa., valtiolliset hautajaiset
Porticus Octaviae

Marcus Vipsanius Agrippa
64/63–12 eaa.
Augustuksen läheisin ystävä lapsuudesta saakka
Augustuksen tärkein ja luotettavin työtoveri
Tytär Vipsania Tiberiuksen I vaimo
Julian aviomies Marcelluksen kuoleman jälkeen

Ainoa lapsi, tytär Julia

39 eaa–14 jaa.
Augustus erosi Julian äidistä heti tämän synnyttyä
Avioliitot Marcelluksen, Marcus Agrippan ja Tiberiuksen kanssa
Aviorikossyytteet ja karkotus 2 eaa.

Julian lapset
Viisi lasta avioliitosta Marcus Agrippan kanssa
Augustus adoptoi pojat Gaiuksen ja Luciuksen, näiden kuoltua myös Agrippa Postumuksen; kaikki kuolivat nuorina
Tytär Agrippina avioitui Livian pojanpojan Germanicuksen kanssa
Tytär Julia joutui maanpakoon aviorikoksen vuoksi, kuten äitinsäkin v. 8 jaa.

Gaius ja Lucius Caesarin kuolema
Gaius haavoittui vakavasti sotaretkellä Armeniassa v. 2 jaa. ja kuoli Limyrassa nyk. Turkissa
Lucius sairastui matkalla Hispaniaan ja kuoli Massiliassa v. 4 jaa.
Gaiuksen kansansuosio suuri

Livian pojat Tiberius (42 eaa.–37 jaa.) ja Drusus (38 eaa.–9 eaa.)

Germanicus (15 eaa.–19 jaa.) ja Agrippina maior (14 eaa.–33 jaa.)
Kenestä perijä?
Augustus odotti pitkään, ennen kuin nimesi perijänsä
Livian ja Julian pojat ikään kuin kilpailijoita; mahdollisesti myös Marcellus ja Marcus Agrippa kaavailuissa mukana
Pojat eivät päässeet helpolla: kaikki saivat sotilaskoulutuksen ja myös palvelivat eri rintamilla
Tiberiuksesta tuli Augustuksen 10 viimeisen elinvuoden aikana hänen tärkein avustajansa, v. 4 jaa. virallinen adoptio

Augustuksen kuolema
19.8.14 jaa. Nolassa
Hautajaisten jälkeen julistettiin jumalaksi: Divus Augustus; Liviasta ensimmäinen papitar

Julkinen asema Augustuksen perheelle
Avioliitot pääasiassa vain suvun sisällä: Augustuksen tyttären, sisaren, vaimon ja Marcus Agrippan jälkeläisten sekä näiden jälkeläisten kesken
Irtautuminen muusta aristokratiasta
Sotilasjohtajuuden monopoli Augustuksen perheen miehille
Augustuksen orjilla ja vapautetuilla huomattava merkitys valtion hallinnossa

Augustus ja hänen perheensä kultin kohteena
Augustus valtionuskonnon johtajana kuin perheenpää kotikultin johtajana
Augustuksen genius ja Lares julkisen kultin kohteina
Lares Compitales
Forum Augusti ja Mars Ultorin temppeli

Augustuksen valtaannousu ja poliittinen ideologia
Roomalainen yhteiskunta ja kulttuuri Julius-Claudiusten dynastian aikana
12.3.2013

Mitä erityistä Julius-Claudiusten ajassa?
Siirtyminen tasavaltaisesta hallinnosta yksinvaltiuteen
Vanha aristokratia menettää asemiaan, uusia eliittejä syntyy
Merkittäviä hallinnollisia uudistuksia, mm. provinssit, armeija
Vapautetuista orjista merkittävä uusi yhteiskuntaryhmä
Roomalaisen kulttuurin ”kultakausi”

Kurssin tavoitteet
Oppia ymmärtämään aikakauden erityisluonnetta ja tunnistamaan joitakin siihen liittyviä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä
Tutustua joihinkin aikakautta kuvaaviin lähteisiin ja tapoihin analysoida niitä
Kurssin suoritustavat
Tähän voitte vaikuttaa myös itse!
Luennot + kirjallisia töitä (1 op = noin 4 sivua tekstiä)/ loppukuulustelu = 5 op
Vaihtoehtoja: essee sovitusta teemasta, luentopäiväkirja, kirjallisia tehtäviä luentojen yhteydessä (voidaan toteuttaa myös pieninä suullisina esityksinä), 18–20.4. konferenssi Public and Private in the Roman House and Society

Augustus
63 eaa.–14 jaa.
Alun perin Gaius Octavius
Vanhemmat ritarisäätyinen Gaius Octavius ja Atia
Gaius Julius Caesarin sisarentyttären poika
Caesar määräsi testamentissa perillisekseen

Nuori Augustus
51 eaa. hautajaispuhe isoäiti Julialle
48 eaa. toga virilis ja nimitys pontifex-papiksi
46 eaa. Caesarin mukana Hispanian sotaretkellä

Caesarin murhan jälkeen
Caesarin adoptiopoikana Gaius Julius Caesar Octavianus
Octavianuksen asema aluksi heikko: Antonius hallitsi tilannetta
Caesarin nimi, perintö ja sotilaiden tuki auttoivat Octavianusta
Octavianuksesta konsuli 43 eaa.Mutinan taistelu 43 eaa.

Toinen triumviraatti
43 eaa. Octavianus, Antonius ja Lepidus
Diktaattorin valtuudet
Proskriptiot
Brutuksen ja Cassiuksen joukot voitetaan Filippoin taisteluissa 42 eaa.

Valtataistelu
Antonius liittoutuu Kleopatran kanssa
Antoniuksen avioliitto Octavianuksen sisaren kanssa
2.9.31 eaa. Actiumin taistelu
30 eaa. Octavianus valtaa Egyptin

Olojen vakiintuminen
29 eaa. Januksen temppelin ovet suljetaan
Octavianukselle 27 eaa. Rooman senaatilta kunnianimi Augustus
Uudistuksia turvallisuuspolitiikassa
Paikallishallinnon uudistaminen
Verotus
Tasavallan poliittiset instituutiot säilyvät
Marcus Agrippa Augustuksen tärkein luottomies

Tasavallan ajan hallinto
Kansankokoukset
Senaatti
Vuosittain valittavat virkamiehet, joista suurin valta kahdella konsulilla
Kansantribuuni
Konsuleilla imperium, eli valtuudet johtaa Rooman sotajoukkoja

Augustus Rooman yksinvaltiaana
Caesar
Divi filius
Imperator
Princeps
Imperium proconsulare
Tribunicia potestas

Auctoritas
27 eaa. Augustus luopui poikkeusvaltuuksistaan ja ilmoitti palauttavansa vallan Rooman senaatille ja kansalle
”moraalinen johtaja”
Ylivoimainen arvovalta

Clupeus virtutis
Clupeus virtutis ja corona civica Rooman senaatilta kunnianosoituksina
”kardinaalihyveet” virtus, clementia, iustitia, pietas

Virtus
Miehuus, urhoollisuus, myös moraalista ponnistelua
Corona civica alun perin sotilaalle myönnetty kunniamerkki
Augustus valtion pelastajana

Clementia
Kohtuullisuus ja lempeys voitettuja kohtaan
Erityisesti Julius Caesariin liitetty hyve
Sotapäällikön ja hallitsijan hyve

Iustitia
Oikeuden-mukaisuus
Hallitsijoiden hyve
Oikeutetun sodan käsite
Augustus lainsäätäjänä
Iustitia Augustan temppeli

Pietas
Leimallisesti roomalainen käsite
Sosiaalisia suhteita säätelevä hyve
Vastavuoroisuus
Pius Aeneas
Augustuksen pietas ottoisäänsä Caesaria kohtaan

Augustuksen ajan kulttuuri-ilmiöiden taustalla
Sisällissotien ajan poliittinen levottomuus ja väkivalta; sotaväsymys
Tasavallan ihanteet vs. yksinvaltius
Kreikkalainen kulttuuri
Rauhan palautuminen ja olojen vakiintuminen
Entistä paremmat taloudelliset resurssit

Mitä itse ajattelet kurssin alussa?
Vastaa muutamalla lauseella seuraaviin kysymyksiin:
Mikä sai sinut tulemaan tälle kurssille? Millaisia odotuksia sinulla on – mikä kiinnostaa?
Mikä on ennakkokäsityksesi aihepiiristä?
Millaista suoritustapaa pitäisit mielekkäänä?

Naisen elämä antiikin Kreikassa ja Roomassa

Marja-Leena Hänninen

Kristinusko ja naiset
23.1.2012
Marja-Leena Hänninen

Kristinusko ja mysteerikultit Rooman keisarikaudella
Yhteistä: kuoleva ja ylösnouseva jumala, suljetut kulttiyhteisöt, initiaatiomenot
Viranomaisten epäluulot – mahdollisia häiriön aiheuttajia
Useimmat mysteerikultit omaksuttiin vähitellen osaksi julkista uskonnonharjoitusta
Kristinuskossa uutta: monoteismi, suuntautuminen tuonpuoleiseen, moraaliset vaatimukset

Kristinuskon varhaisvaihe
Roomalaiset pitivät yhtenä juutalaisena lahkona
Kristinuskon arveltu aluksi vedonneen erityisesti alempien yhteiskuntaryhmien jäseniin ja naisiin; varhaiskristittyjen joukossa paljon orjia ja vapautettuja, kotoisin valtakunnan itäosista
Rooman viranomaiset pitivät taikauskona (naisten katsottiin olevan erityisen alttiita taikauskoon)

Naisten rooli evankeliumeissa
Jeesus puhuu naisten kanssa
Naiset Jeesuksen tyhjän haudan ja ylösnousemuksen todistajina; Maria Magdalena
Luukas esittää naiset aina miesten kanssa toimivina ja miehille alamaisina

Paavali ja naiset
Naisten asema varhaisessa kirkossa
Vähän luotettavaa historiallista tietoa
Lähteissä nimeltä mainitut kristityt naiset usein yhteiskunnan marginaalissa

Ensimmäiset kristityt yhteisöt
Voimakas ryhmäidentiteetti
Normaalien sosiaalista statusta osoittavien tunnusten, hierarkisen organisaation, rituaalisen puhtauden ja sosiaalisen yhtenäisyyden hylkääminen
Paavalin kirjeet viittaavat siihen, että varhaiset kristityt yhteisöt kokoontuivat yksityishenkilöiden kodeissa
Perheterminologia: jäsenet sisaria ja veljiä

Varhaiskristittyjen rituaalit
Yhteinen kulttiateria (agape-juhla)
Naisten osallistuminen yhteiseen ehtoollisen viettoon poikkesi yleisistä normeista kreikkalaisessa kulttuurissa

Suhtautuminen naisiin Paavalin ja hänen seuraajiensa kirjeissä
”Nainen vaietkoon seurakunnassa”: pyrkimys rajoittaa naisten esiintymistä ekstaasissa
Pastoraalikirjeet: ohjeita kristityille leskille
Opetuskielto: naisten tuli kuunnella opetusta hiljaa ja pysyä seurakunnissa taustalla
Naisilta edellytettiin ulkoisen olemuksen säädyllisyyttä ja vaatimattomuutta sekä hyviä tekoja

Gnostilaisuus
Yleisinimitys 100-luvulla kristinuskon päälinjasta poikenneille suuntauksille, joille yhteistä aineen ja hengen dualismin korostaminen
Päätavoitteena täydellisen tiedon tavoittaminen
Yhtä epäyhtenäinen ilmiö kuin varhainen kristinusko
Gnostilaisten yhteisöjen konkreettisesta elämästä vähän puolueetonta tietoa

Naiset gnostilaisissa yhteisöissä
Naisia mukana paljon, ei pelkästään rivijäseninä
Gnostilaisen opettajan Markuksen yhteisössä naisia profeettoina
”Valtavirran” kristityt vaikuttajat syyttivät gnostilaisia ymmärtämättömien naisten huijaamisesta
Myös tietoja naisista gnostilaisten yhteisöjen johtajina ja karismaattisista naisopettajista

Naiset gnostilaisissa teksteissä
100-l. Marian evankeliumi: Magdalan Maria välittää Jeesukselta saamansa ilmoituksen
200-l. Pistis Sofia: Magdalan Maria ja Johannes Jeesuk-sen läheisimmät oppilaat

Naisten hengellinen auktoriteetti
Gnostilaisissa teksteissä Pietari ja muut opetuslapset kyseenalaistavat Marian aseman: naisten uskonnollinen auktoriteetti oli ajankohtainen aihe 100–200-lukujen lukijoille
Nag Hammadin teksteissä Jeesusta seuranneet naiset esitetään tasavertaisina oppilaina

Feminiinisyyden merkitys gnostilaisuudessa
Gnostilaisissa kirjoituksissa ei selitetä naisten vahvaa asemaa
Jumalkuvassa myös naisellinen elementti näkyvä
Tavoitteena pikemminkin sukupuolettomuus kuin naisellisuus

Kristittyjen vainot ja naismarttyyrit
Kieltäytyminen juomauhrista keisarin puolesta toi ongelmia
Vainoja 60-luvulta 300-luvun alkuun
Naismarttyyreja paljon, mutta pyhi-myksiksi julistettiin enemmän miehiä kuin naisia

Passio Perpetuae
Vibia Perpetua kärsi marttyyrikuoleman Karthagossa orjatar Felicitasin ja 3 kristityn miehen kanssa 200-luvun alussa
Vankilapäiväkirja ensimmäinen tunnettu kristityn naisen teksti
Konflikti perheen, erityisesti isän kanssa
Näyt: Perpetua uneksii muuttuneensa mieheksi
Perpetua esitetään tuomittujen kristittyjen ryhmän johtajana

Kirkon organisoitumisen vaikutus naisten asemaan
Kristilliselle kirkolle kehittyi vähitellen säännöllinen organisaatio, virkahierarkia ja opillinen auktoriteetti
Kristillisen papin virka kehittyi melko myöhään; varhaisina vuosisatoina myös naisilla papillisia tehtäviä
300–400-luvuilla naisten toimintaa pappeina vastustettiin yhä enemmän
Naisten oikeutta opettaa toisia naisia ei koskaan kiistetty

Rooman valtakunnan kristillistyminen
Konstantinuksen suvaitsevaisuus-edikti 313 lopetti vainot
300-luvun alussa 10 – 15 % valta-kunnan asukkaista kristittyjä
Rooman kaupunki säilyi pisimpään pakanallisena

Kirkko ja seksuaalisuus

Naimattomuuteen kannustettiin
Seksin ainoa sallittu tarkoitus jälke-läisten tuottaminen
Asketismin ja luostarilaitoksen synty tarjosi naisille vaihtoehdon avioliitolle

Neitsyt Marian kultti
300-luvulta alkaen; 431 Efeson kirkolliskokouksessa Mariasta Jumalansynnyttäjä
Yhteydestä vanhojen äitijumalatarten kulttiin kiistellään

”Kirkkoäitejä”
Demetrias (413–440)
Olympias (368–408)
Melania vanhempi (s. 341–410)
Melania nuorempi (385–439)
Marcella (325–410)
Macrina (330–379)

Flavia Julia Helena (n. 257–337)

Keisari Konstantinus I:n äiti, kääntyi kristityksi 312
Harjoitti hyväntekeväisyyttä ja rakennutti kirkkoja
Kävi Pyhällä maalla ja perusti Roomaan pyhälle ristille omistetun kirkon

Muuttuiko naisihanne kristinuskon vaikutuksesta?
Perinteinen näkemys: kristinusko seksuaalisuudelle kielteinen, neitsyitä ihannoitiin vaimojen kustannuksella
Harmoninen avioliitto kuitenkin sekä kristittyjen että pakanoiden ihanne
Keskustelu fyysisistä haluista yleistä kaikessa keisarikauden kirjallisuudessa
Askeettinen elämä kristittyjen keskuudessa pienen piirin valinta

Asketismiliike ja perinteiset arvot
Asketismiliike ravisteli yhteiskunnan vallitsevaa hierarkiaa luomalla uuden sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuuden
Askeettinen elämä toi kristityille naisille sosiaalista arvostusta
Eri sosiaaliryhmistä tulevat naiset saattoivat irtautua perinteisestä mallista
Asketismiliike muutti sosiaalisen hierarkian kriteerejä

Kristinusko ja avioliitto
Myöhäisantiikin kristityissä piireissä myös avioliiton puolustajia
Avioliittoihannetta kehitettiin yhä hengellisempää kieltä käyttäen
Liber ad Gregoriam (400–500-l.) ylhäiselle matroonalle kirjoitettu uskonnollinen käsikirja: vaimon paikka Jumalan edessä

Naiset ja uskonto: vastakulttuurin näkökulma
21.2.2012

Naisten roolit uskonnossa
Virallinen uskonnonharjoitus: julkisten kulttien papittaret, valtion kannalta tärkeiden jumaluuksien vuotuiset juhlat, joista osa eksklusiivisia naisten juhlia
Naiset mukana kotikultissa; yksityinen uskonnonharjoitus
Kriisiriitit (Rooma)
Varsinkin hellenistiseltä kaudelta alkaen epävirallisia kultteja ja kulttiyhteisöjä

Kulttiyhteisöt: thiasoi
Tietyn jumalan palvontaan omistautuneita veljes- tai sisarkuntia, joilla omat sääntönsä ja initiaatiomenonsa
Tarjosivat kansalaisoikeuksia vailla oleville puitteet ryhmäidentiteetin ylläpitämiselle

Dionysos/ Bacchus
Elinvoiman, hedelmällisyyden, kasvillisuuden ja viinin jumala
Ei pelkästään naisten jumaluus, vaikka kulttiyhteisöt naisten suosiossa

Euripideen Bakkantit
Näytelmässä Dionysos kostaa äitinsä kohtelun tekemällä tämän sisarista raivohulluja: naiset jättävät kotinsa ja lähtevät tanssien vuorille, hylkäävät kodin ja lapset; miehet eivät pysty pysäyttämään naisia

Miksi Dionysoksen kultti vetosi erityisesti naisiin?
Vetosi naisten emotionaalisiin tarpeisiin?
Naiset pääsivät väliaikaisesti eroon velvollisuuksistaan kotona ja perinteisestä naisen roolista (Onko liian moderni tulkinta?)
Naiset, jotka eivät sopineet normeihin, saattoivat hakea kompensaatiota uskonnosta
Ekstaasi yhteisössä valtaa vailla olevien keino purkaa aggressioitaan
Yhden teorian mukaan vetosi siirtymävaiheessa oleviin naisiin

Mainadi/ bakkanttiyhteisöt
Mysteereihin vihittiin sekä miehiä että naisia; tietoja myös yksinomaan naisten toimittamista mysteereistä
Kulttiyhteisöjä ainakin 200-luvulta eaa. eri puolilla Kreikkaa ja Vähää-Aasiaa

Naisten rituaalit
Juomauhrit, tanssit, rituaaliset huudot
Thyrsos-sauvat
Yölliset menot, pyrkimys ekstaattisiin tiloihin
Erilaisia kulttitehtäviä – mahdollisesti eri-ikäisillä naisilla erilaiset

Bacchuksen kultti Italiaan kreikkalaisten välityksellä

Roomalaiset ja Bacchuksen kultti
Ensimmäinen viranomaisten vainoama kultti Roomassa: ns. Bacchanalia-skandaali 186 eaa.
Itsenäiset kulttiyhteisöt ja yölliset menot epäilyttäviä, ei naisten osallistuminen

Adonis
Yksi Välimeren alueen kuolevista ja uudelleen heräävistä jumalista, jotka liitettiin vähäaasialaisiin äitijumalattariin
Myytin mukaan villisika surmasi Adoniin, joka 1/3 vuodesta manalassa, 2/3 Afroditen luona

Adonia-juhla

Naisten viettämä Adoniksen surujuhla
Ateenassa yksityiset naisryhmät viettivät juhlaa kotiensa katoilla
Ruukuissa kasvatetut kasvit jätetty kuivumaan katonharjoille, siroteltiin juhlan yhteydessä mereen

Tulkintoja Adoniaan liittyneestä naisten naurusta ja ruokottomasta kielenkäytöstä
Kuvastaa miesten pelkoa naisten seksuaalisuutta kohtaan
Kuvastaa naisten voimantuntoa liittyen heidän keskeiseen rooliinsa uusintamisessa – rituaalinen nauru miehille
Adoniassa ei juhlittu vallitsevaa sosiaalista järjestystä, hyväksyttyjä sukupuolirooleja tai naisten ikäkausisiirtymiä
Kyse kuitenkin väliaikaisesta vapaudesta!

Kybele, Suuri Äiti
Varhaisimmat todisteet Fryygiasta n. 6000 eaa.
Vähään-Aasiaan asettuneet kreikkalaiset omaksuivat kultin
Ateenassa Kybelen temppeli (Metroon) ainakin 400-l. eaa.

Kybelen kultti Kreikassa
Ateenassa ei koskaan hyväksytty Kybeleä täysin itämaisessa muodossa
Maanviljelyn ja laillisen järjestyksen suojelija
Sekä julkisia että yksityisiä pyhäkköjä, assosioitiin usein paikallisiin jumaluuksiin
Sekä köyhien että rikkaiden palvonnan kohde
Paljon pieniä votiiviveistoksia säilynyt

Kybelen kultti Roomassa
204 eaa. Roomaan senaatin päätöksellä
Virallisessa kultissa roomalaisen tradition mukaiset menot ja eliitin jäsenet johdossa
Pari vuosisataa myöhemmin omaksuttiin itämaiset palvontamenot ja eunukkipapit (galli)
Ludi Megalenses 4.–10. huhtikuuta: kilpa-ajoja ja teatteriesityksiä, Kybelen temppeli avoinna kansalle, eliitin pidot jumalattaren kunniaksi, eunukkipapit saivat kerjätä

Kybelen papit ja papittaret
Galli-papit eunukkeja; Rooman kansalainen ei saanut toimia galluksena
Naiset: sacerdos maxima, ministrae, melissae, cernophorae, praeficae, tympanistrae jne.

Kybele ja Attis
Myytin mukaan Attis oli tehnyt siveyslupauksen Kybelelle ja rikottuaan sen kastroi itsensä transsitilassa
Galli-pappien esikuva
Tarinaan perustuvat mysteerit suosittuja Roomassa keisariajalla

Kybelen ja Attiksen juhla
Mysteereissä visualisoitiin Kybelen ja Attiksen tarina
Tärkein juhlasarja 15–27.3: Attiksen hautajaiset ja ilojuhla uudelleensyntymän kunniaksi
Taurobolium

Isis
Suosituin egyptiläinen jumaluus Egyptin ulkopuolella
Kehittyi keisarikaudella suureksi pelastajajumaluudeksi
Palvojissa sekä miehiä että naisia, mutta leimallisesti naisten jumaluus

Isiksen palvonnan leviäminen Kreikkaan
Hellenistisellä kaudella Isiksen ja Sarapiksen palvonta levisi Kreikkaan
Ensimmäinen kulttiyhteisö Piraeuksessa
Ateenassa Isiksen thiasokset avoimia myös naisille: naiset alempina kulttivirkailijoina, lahjoitusten tekijöinä ja kulttiyhteisöjen jäseninä
Hellenistisellä kaudella kulttiin ei vielä liittynyt mysteerejä

Isiksen ja muiden egyptiläisten jumalien tulo Italiaan
Leviäminen alkoi 200-luvulla eaa.
Alkuun erityisesti ulkomaalaisten ja alempien yhteiskuntaryhmien suosiossa
Myöhäistasavallan aikana vainojen kohteena: temppelit ja kulttiyhteisöt hajotettiin useaan otteeseen
Viimeinen vaino keisari Tiberiuksen aikana
Keisari Claudiuksesta alkaen egyptiläiset kultit keisarien suosiossa ja egyptiläisyys muutenkin muotia

Isis keisarikaudella
Universaali äitijumalatar
Palvottiin usein yhdessä Osiriksen/ Sarapiksen kanssa
Keisarikaudella myös eliitin jumalatar, vaikka maine alempien yhteiskuntaryhmien ja naisten jumalattarena

Isiksen juhlat
Temppeleissä menoja päivittäin
5.3. Navigium Isidis = Ploiaphesia
Marraskuussa Osiriksen etsimisen ja löytämisen juhla (Isia, Heuresis, Hilaria): äänekkäät ja värikkäät menot

Olivatko mysteerikultit ”emansipatorisia”?
Tarjosivat mahdollisuuksia uskonnolliseen osallistumiseen muillekin kuin yläluokan naisille ja miehille, rikkoivat vallitsevan yhteiskunnan hierarkioita
Kulttien sisällön ja muotojen arveltu vedonneen enemmän tunteisiin; lupauksia kuoleman voittamisesta
Toisaalta mysteereihin vihkiytyminen edellytti keisarikaudella lahjoituksia
Kulttiyhteisön tuki jäsenilleen

Myöhäisantiikki
300-luvulla jaa. Rooman pakanallinen senaattoriaristokratia suosi nimenomaan mysteerikultteja ja toimi pappeina/ papittarina useissa kulteissa
Fabia Aconia Paulina ja Vettius Agorius Praetextatus

Naiset roomalaisen uskonnon virallisissa kulteissa

16.2.2012

Roomalaisen uskonnon perusominaisuuksia
Polyteismi
Yhteisöllisyys
Tämänpuoleisuus
Pyhien kirjojen ja yhtenäisen opin puuttuminen
Ei paavia tai arkkipiispaa vastaavaa ylintä auktoriteettia
Uskonto ei määritellyt moraalia, vaan päin vastoin
Pax deorum

Pappeus roomalaisessa uskonnossa
Ei erillistä pappissäätyä
Pappisvirat pitkään ylimmän yhteiskuntaryhmän etuoikeus: oikeus pappisvirkoihin kytköksissä poliittisiin oikeuksiin
Keisarikaudella keisarin rooli keskeinen

Uskonto ja naisen elämänvaiheet
Yksityisestä uskonnonharjoituksesta tiedetään melko vähän
Julkisia aikuistumisriittejä vain pojilla
Häät monelle naiselle käytännössä aikuistumisriitti
Synnytyksen jumaluudet tärkeitä

Synnytys ja äitiys
Synnytyksiin liittyi paljon pelkoja ja odotuksia, niin myös jumaluuksia
Diana, Juno Lucina, Carmenta, keisarikaudella Isis
Onnistuneen synnytyksen jälken kuului kiittää Junoa
Papittaret roomalaisessa uskonnossa
Julkisia papittaria melko vähän: vestaalit tunnetuimmat
Monissa naisten kulteissa matroonien ryhmä toimii papittaren tapaan
Joissakin menoissa naimattomat tytöt avustajina

Vestaalit
Kotilieden jumalattaren Vestan neitsytpapittaria
30 vuoden virkakausi, joka alkoi alle 15-vuotiaana
Valittiin Rooman ylhäisimmistä perheistä
Esimies ja holhooja pontifex maximus

Vestaalien tehtävät
Paljon tehtäviä erilaisissa rituaaleissa ympäri vuoden
Huolehtivat Vestan temppelistä ja sen ikuisesta tulesta
Valmistivat uhrikakuissa käytettävät jauhot (mola salsa)

Vestan temppelin ja vestaalien symboliarvo
Vestan temppelin ikuinen tuli yksi Rooman ikuisuuden symboleista
Vestaalien koskemattomuus = valtion koskemat-tomuus ja pysyvyys
Onnettomuuksista voitiin syyttää vestaaleja

Flamen ja flaminica Dialis
Juppiterin ylipappi ja hänen vaimonsa: jos toinen kuoli, toisen täytyi luopua virasta
Pappeus toi elämään monenlaisia rajoituksia
Vast. pariskunta rex ja regina sacrorum

Muita papittaria
200-luvun lopulta eaa. alkaen Cereen papittaria
Monilla Italian kaupungeilla omat papittarensa, esim. Pompejissa Venuksen, Faleriissa Junon papittaret
Bona Dean magistrae

Keisarikultti
Kulttitehtäviä niin miehille kuin naisille, myös vapautetuille ja orjille
Provinssien paikalliseliitille tärkeitä tehtäviä
Vain kuollutta keisaria palvottiin jumalana, mutta esim. elävän keisarin geniusta kunnioitettiin

Roomalaiset perinteiset naisten juhlat
Pääasiassa matroonien juhlia, joissakin mukana myös orjattaret ja prostituoidut
Täysin eksklusiiviset naisten juhlat harvinaisia
Tiedot juhlien kulusta usein epämääräisiä, kuvalähteitä vähän

Vestan juhla-aika 7.–15.6.
Vestan pyhäkkö avoinna naisille
Koko Rooma pyhässä tilassa, esim. häitä ei voitu järjestää
9.6. Vestalia: matroonat paljain jaloin; myös leivän juhla
Juhla-ajan päätteeksi temppelin puhdistus

Bona Dean kultti
Toukokuussa kaikille avoin juhla
Joulukuussa ylhäisimpien matroonien ja vestaalien yhteinen juhla, jonka elitistinen luonne ristiriidassa muiden kulttia koskevien tietojen kanssa

Sacrum anniversarium Cereris
Eksklusiivinen naisten juhla Thesmoforian tyyliin, vaikutteet Magna Graeciasta
Monipäiväinen juhla
Muuten Ceres Roomassa ennen kaikkea plebeijien suojelusjumaluus

Naiset Junon juhlissa
1.2. Juno Sospita: Lanuviumissa neitojen riitti
1.3. Matronalia Juno Lucinan kunniaksi, Rooman ”äitienpäivä”
7.7. Nonae Caprotinae: vapaat naiset ja orjattaret yhdessä

Dianan juhla 13.8.
Orjien vapaapäivä ja metsästäjien juhla
Naiset, joiden rukouksia kuultu, vaelsivat soihtuja ja uhrilahjoja kantaen Roomasta Dianan pyhäkköön Nemi-järven rannalle (n. 40 km)

Muita naisten jumalattaria ja juhlia
Pudicitia Patricia/ Plebeia
Mater Matuta (Matralia)
Flora (Floralia)
Fortuna Muliebris
Fortuna Virilis
Venus Verticordia

Naiset roomalaisissa kriisiriiteissä
Varsinkin tasavallan aikana naiset osallistuivat usein temppelien vihkimisseremonioihin ja jumalten lepytysmenoihin
Senaatti päätti vuosittain, mitkä ilmiöt tai kriisit vaativat jumalten lepyttämistä
Lepytysmenoihin osallistui periaatteessa koko kansa, mutta toisinaan naisilla erityistehtäviä
Eniten erilaisia lepytysmenoja toisen puunilaissodan aikana (218–202 eaa.)

Claudia Quinta ja Kybelen tulo Roomaan
204 eaa. Kybelen musta kivi tuotiin Roomaan: tavoitteena voitto Hannibalista
Rooman ylimystö otti kiveä kuljettavan laivan vastaan Ostiassa
Matroonat kantoivat kiven Roomaan: Claudia Quinta ryhmän johtaja

Juno lepytysten kohteena
Juno Regina/ Sospita/ Moneta
Erityisesti Aventinuksen Juno Regina lepytysten kohteena (alun perin etruskien jumalatar)
207 eaa. 27 tytön kuoro ja matroonien kultalahja Juno Reginalle

Augustuksen Ludi saeculares 17 eaa.
Vanhoihin lepytysmenoihin pohjautuva juhla, joka kesti 3 yötä ja 3 päivää
Tarkoitus järjestää joka 110. vuosi
Uhrit päivisin Juppiterille, Juno Reginalle, Apollolle ja Dianalle, öisin Moirille, Eileithyioille ja Terra Materille
Juhliin kuului myös teatteri- yms. näytäntöjä, juhlaruno Horatiukselta
Ohjelma tunnetaan säilyneen piirtokirjoituksen perusteella
Myös Claudius, Domitianus, Antoninus Pius, Septimius Severus ja Filippus Arabs järjestivät

Naiset Ludi saeculares -juhlissa
110 matroonaa vietti joka yö pitoja Junon ja Dianan kunniaksi
2. päivänä keisarin johdolla matroonat rukoilivat Juno Reginaa Capitoliumilla
3. päivänä 27 tytön ja 27 pojan kuoro esitti hymnin Apollolle ja Dianalle

Tulkintoja naisten roolista roomalaisessa uskonnossa
a) vanha tulkinta: naisten rooli alisteinen, epäitsenäinen ja marginaalinen
b) toinen ääripää: matroonat muodostivat oman itsenäisen kulttiyhteisön, jolla virallisesti tunnustettu asema
c) perinteiset kultit voidaan nähdä kontrollin välineinä, mutta toisaalta ne tarjosivat naisille vaihtoehtoja ja tiettyä itsenäisyyttä sekä väliaikaista vapautta arjen paineista
Uskonto naisten kansalaistoimintaa

Naiset kreikkalaisessa uskonnossa: julkiset kultit ja papittaret
14.2.2012

Yhteistä antiikin Kreikan ja Rooman uskonnoille
Polyteismi
Kaupunkien paikalliset kultit
Julkisen uskonnonharjoituksen päätarkoitus yhteisön menestys ja säilyminen; julkiset kultit myös vahvistivat yhteiskuntajärjestystä ja sukupuolirooleja
Tämänpuoleisuus: jumalilta pyydetään hyvää tässä elämässä
Ei ammattipapistoa
Myös perhe uskonnollinen yhteisö
Jumalille kuuluvat uhrit

Uskonnon merkitys naisille
Uskonto ainoa elämänalue, jolla naiset saivat hyväksyttävästi toimia julkisuudessa
Uskonto antoi naisille sosiaalista ja henkistä tilaa sekä mahdollisuuden omiin yhteisöihin
Uskonto ja ihmisen elämänvaiheet: syntymä, aikuistuminen, häät, hedelmällisyys, sairaudet, kuolema
Osa kulteista miehille ja naisille yhteisiä, osa sukupuolen mukaan eriytyneitä

Naiset virallisessa uskonnonharjoituksessa
3 naisryhmää: naimattomat neidot, hedelmällisessä iässä olevat vaimot, vanhat naiset
Vaimon ja äidin roolit keskeisiä: useimmat kultit tarkoitettu naimisissaoleville naisille

Naisten palvonnan kohteet
Jumalattaret erityisen tärkeitä: Hera, Artemis, Afrodite, Demeter, Kore
Kaikkia naisia koskivat syntymän, aikuistumisen, häiden ja kuoleman riitit
Sureminen naisten rituaali

Artemis naisten jumalattarena
Muutosten jumalatar: aikuistumisriitit
Synnyttäjien suojelija
Yhteys kuuhun: kuun uskottiin vaikuttavan naisten fysiologiaan

Artemis ja nuoret tytöt
Monissa Kreikan kaupungeissa naimattomien tyttöjen kuorot esiintyvitä Artemiin tai jonkun muun jumalattaren kunniaksi
Lahjat jumalattarille ennen häitä

Arkteia
Joka 4. vuosi Brauronissa vietetty ateenalaisten tyttöjen aikuistumisjuhla
Valitut tytöt oleskelivat pyhäkköalueella määräajan: käsitöiden ja talousaskareiden opettelua, urheilu- yms. kilpailuja
Tyttöjä kutsuttiin karhuiksi (karhumaskit)
Muutkin tytöt tekivät Artemiille lahjoituksia ennen häitään
Naimisissaolevat naiset kiittivät Artemista terveistä lapsista
Votiivilahjat

Hera naisten jumalattarena
Erityisesti aviovaimojen suojelija
Eliissä Heraia-juhla joka 4. vuosi: naimattomien tyttöjen juoksukilpailut, 16. naimisissaolevan naisen peplos-lahjoitus
Vast. juhlia esim. Spartassa ja Olympiassa
Hera Magna Graeciassa

Demeter
Viljan kasvun ja maan hedelmällisyyden jumalatar
Ei ainoastaan naisten palvoma jumalatarEleusiin mysteerit
Homeerinen hymni Demeterille n. 600-l. eaa.

Demeter, Persefone ja Hades
Myytissä Hades ryöstää Demeterin tyttären manalaan
Demeterin suriessa maassa ei kasva mitään
Tarina heijastaa luonnon vuotuista sykliä sekä äidin ja tyttären elämän jännitteitä

Thesmoforia-juhla
Vietettiin useissa Kreikan kaupungeissa
Eksklusiivinen naisten juhla
Ateenassa kesti 3 päivää: 1. päivänä leiriytyminen (anedos), toisena päivänä paasto (nesteia), 3. päivänä (Kalligeneia) valtion kustantamat naisten pidot, naiset kiittivät lapsistaan ja rukoilivat heille siunausta
”Pyhä rivous”: härskit puheet ja eleet, peniksen muotoiset kakkuset

Muita naisten juhlia Demeterin kunniaksi
Skira (yhteys Thesmoforiaan)
Porsaiden uhraaminen
Haloa-juhla Eleusiissa: naiset juovat viiniä ja viettävät pitoja
Sparta, Delos
Etelä-Italian ja Sisilian kreikkalaissirtokunnat

Eleusiin mysteerit
Ateenan lähellä Eleusiissa vuosittain vietetty juhla Demeterin ja Koren kunniaksi – arvostetuin kreikkalainen juhla
Viljan kuolema ja uudestisyntyminen
Kulttivirkailijoina sekä miehiä että naisia; yksi papitarryhmä melissae (mehiläiset)
Kaikilla kreikkaa puhuvilla oikeus vihkiytyä mysteereihin

Athena Polias
Athene Ateenan suojelusjumalatar, ei varsinaisesti naisten jumalatar
Athene Poliaan papittarella vaikutusvaltaa
Arrephoroi
Panathenaia-juhla vuosittain

Suur-Panathenaia
Ateenassa joka 4. vuosi: sekä miehille että naisille
Kaneforoi: nuoret tytöt kantoivat pyhiä koreja
Kulttikuvalle uusi naisten kutoma peplos, joka kaksi valittua neitoa (arreforoi) kantoivat

Delfoin oraakkeli: Pythia
Papitar antoi hurmostilassa ennustuksia, joita Apollonin papit tulkitsivat
Papittariksi valittiin neitsyitä arvostetuista perheistä
Oraakkelilausuman antamista voitiin verrata synnytykseen

Hellenistinen kausi

Naisille lisää erilaisia kulttitehtäviä
Naiset kulttien ja uskonnollisten juhlien sponsoreina
Naisten johtamia kulttiyhteisöjä

Naisten mahdollisuudet poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen
9.2.2012
Marja-Leena Hänninen

Naiset vailla poliittisia oikeuksia
Ei äänioikeutta eikä oikeutta osallistua poliittiseen päätöksentekoon
Ei oikeutta hoitaa julkisia virkoja (pappisvirat poikkeus)
Julkinen elämä varattu miehille
Itsestäänselvyys, jota ei varsinaisesti perusteltu; huom. filosofien (esim. Aristoteles) käsitykset miesten ja naisten välisistä eroista

Ateenan demokratia
Demokratiaksi kutsuttu järjestelmä kehittyi Ateenassa 600–500-l. eaa.
Kansankokoukseen (ekklesia) saivat osallistua kaikki vapaat, täysi-ikäiset, syntyperäiset mieskansalaiset
Lakeja valmisteli neuvosto (boule, 400-500 jäsentä)
Todellista valtaa käyttivät 3 arkonttia
Poliittiset oikeudet ja sotapalvelus määräytyivät varallisuuden mukaan

Oliko Ateenan demokratia kansanvaltaa?
Naiset, orjat ja metoikit poliittisen päätöksenteon ulkopuolella
Vapaasyntyisyyden ja kansalaisuuden periydyttävä molemmilta vanhemmilta
Rinnan poliittisten vapauksien lisääntymisen kanssa Ateenasta kehittyi orjavaltio
Koko antiikin historiaa ajatellen ateenalainen demokratia lyhyt välivaihe

Naiset ja julkinen elämä klassisen kauden Kreikassa
Demokraattisessa järjestelmässä naisilla ei mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon
Naisten julkinen toiminta rajoittui uskonnollisiin menoihin
Oligarkisesti tai monarkisesti hallituissa poliksissa naisilla saattoi olla paljonkin epäsuoraa valtaa
Demokratia jyrkensi eroa miehen ja naisen elämän välillä

Aspasia

Perikleen (400-l. eaa.) toinen vaimo
Perehtynyt filosofiaan ja retoriikkaan (Perikleen piiri)
Väitetään vaikuttaneen myös Perikleen poliittisiin päätöksiinspasia

Naisten kansalaisuus Ateenassa
Naiset osa sukulaisuussuhteiden ja uskonnollisten siteiden määrittämää yhteisöä, vaikka olivat poliittisen yhteisön ulkopuolella
Naisten osallistuminen elintärkeää kaupungin uskonnolliselle elämälle
Ateenan kansalaisten vaimot etuoikeutettuja muihin naisiin nähden

Hellenistisen kauden naisvaikuttajat

Naisilla enemmän taloudellista valtaa
Lahjoittajanaisille kunniapatsaita ja -kansalaisuuksia
Poikkeustilanteissa naisille jopa poliittista vastuuta
perheverkostot
Thais, Aleksanteri Suuren rakastajatar

Ptolemaiosten Egypti
Makedonialainen hallitsijasuku
Avioliittoja usein suvun sisällä, myös täyssisarusten kesken
Suvunsisäiset valtataistelut
Riippuvaisuus Roomasta 200-l. eaa. alkaen

Kleopatra VII
Egyptin viimeinen Ptolemaios-sukuinen hallitsija
Valtataistelu veljen kanssa
Suhteet Julius Caesariin ja Marcus Antoniukseen
Elämää suurempi jälkimaine

Tasavallan ajan Rooma: naisryhmät kriisitilanteissa
Rooman matroonat tasavallan ajan julkisuudessa
”Hyvät naiset” korottavat äänensä julkisesti vain isänmaan hyväksi
Periaatteessa naisjoukkojen esiintyminen julkisuudessa paha asia
Matroonien julkinen itku kriisitilanteissa ja merkkimiesten hautajaisissa
Myyttinen historia: sabiinittaret, Lucretia, Verginia, Coriolanuksen äiti ja naisten lähetystö

Naiset julkisessa uskonnonharjoituksessa

Toinen puunilaissota
Naiset näkyvästi mukana julkisissa lepytysrituaaleissa
Naisten lahjoitukset jumalille ja sotaponnistusten hyväksi
Lex Oppia: naisten omaisuuden konfiskointia vai yleistä moraalin kohotusta?
Naisten mielenosoitus lex Oppian kumoamiseksi

Cornelia, Scipio Africanuksen tytär ja Gracchus-veljesten äiti
Ensimmäinen roomalaisnainen, jolle pystytettiin julkinen patsas
Vaikutusvaltainen leski, joka saattoi vaikuttaa poikiensa politiikkaan
Halki antiikin hyvän matroonan esikuva

Myöhäistasavallan aika
Yhä enemmän tietoja poliittisesti aktiivisista naisista: myös lähteitä enemmän kuin varhaisemmilta aikakausilta
Naisia mainitaan mm. Catilinan salaliiton yhteydessä (Sempronia, Fulvia)
Clodia: Ciceron puheet
V. 42 eaa. triumvirit määräävät erikoisveron Rooman 1400 rikkaimmalle naiselle: Hortensia pitää puheen naisten puolesta

Naisten rooli valtataisteluissa
Poliittisia liittolaisuuksia yritettiin vahvistaa avioliitoilla
Caesarin tytär ja Pompeius
Octavianuksen sisar Octavia ja Marcus Antonius

Fulvia
Marcus Antoniuksen ensimmäinen pso: ensimmäinen roomalaisnainen, jonka kuva kolikossa; osallistui aktiivisesti miehensä ja Octavianuksen väliseen valtataisteluun

Naisten vaikutusmahdollisuuksia keisarikaudella
Varakkaat naiset tekivät lahjoituksia yhteiseksi hyväksi, esim. korjauttivat temppeleitä ja rakennuttivat vesijohtoja ja kylpylöitä
Ummidia Quadratilla rakennutti amfiteatterin Casinumiin
Fundilia Rufa ja Dianan pyhäkkö NemilläNaiset taustavaikuttajia paikallispolitiikassa

Pompejin liikenaiset
Caesia Helpis (amforat), Umbricia Fortunata (garum) jne.
Tunnetuin Eumachia: villanvanuttajien killan patrona, Concordia Augustan papitar, julkisen portiikin rakennuttaja

Naiset Pompejin paikallispolitiikassa
Naisten tekemiä vaalimainoksia löytynyt
Naiset saattoivat osallistua vaaleja ja lakiehdotuksia edeltäviin kokouksiin, eivät kuitenkaan viralliseen päätöksentekoon

Livia Drusilla (58 eaa.–29 jaa.)

Augustuksen 3. vaimo
Ei yhteisiä lapsia Augustuksen kanssa, pojat Tiberius ja Drusus 1. avioliitosta
Vaikutti kulisseissa Augustuksen politiikkaan

Liviasta Julia Augustaksi
Augustus adoptoi Livian testamentissaan
Jumalaksi julistetun Augustuksen ensimmäinen papitar
Jännitteinen suhde Tiberiukseen

Julius-Claudiusten dynastia
Avioliitot Augustuksen, Livian, Octavian, Julian ja Marcus Agrippan jälkeläisten kesken – muodostavat muilta ylimyssuvuilta suljetun verkoston
Muutkin dynastian naiset pyrkivät käyttämään valtaa poikiensa kautta: Agrippina vanhempi (Caligulan äiti) ja Agrippina nuorempi (Neron äiti)

Keisariperheen naisten roolit
Augusta
Mater castrorum
Mater Patriae (Livia)
Mater senatus (Julia Domna)
Mater universi generis humani (Julia Mamaea)
Monet keisarien puolisot seurasivat miehiään sotaretkille

Severusten dynastian vahvat naiset
Julia Domna: Septimius Severuksen pso, sijaishallitsija poikiensa ollessa poissa
Julia Maesa, Julia Mamaea, Julia Soaemia

Palmyran kuningatar Zenobia (230–274)
Kuningas Odaenathuksen 2. pso, johti Palmyran kapinaa Roomaa vastaan ja laajensi valtaansa Egyptiin asti

Naiset kulttuurin tuottajina; naiskirjailijat
7.2.2012
Marja-Leena Hänninen

Naisten lukutaito ja koulutus antiikissa
Suurin osa naisista vailla erityisempää koulutusta
Lukutaidon yleisyyttä vaikea arvioida
Hellenistiseltä kaudelta lähtien naisille enemmän koulutus-mahdollisuuksia
Käsityöt – naisten työt
Kehräävän ja kutovan vaimon ihanne: Penelope jne.
Nainen saattoi kutoa kankaaseen tarinoita ja historiaa
Iliaassa Helena kutoo myös itsensä kuvankankaaseen, joka esittää Troijan sotaa!

Uskonnolliset rituaalit naisille myös keino ilmaista itseään

Naiset esittävinä taiteilijoina

Pythagoraan piiri
Tradition mukaan Pythagoras perusti 531 eaa. Italian Krotoniin sekä miehille että naisille avoimen uskonnollisen yhteisön
Pythagoraan piirissä myös naisfilosofeja, tunnetuin Theano

Sapfo, ”10. muusa” (600-l. eaa.)
Tuotanto säilynyt lähinnä fragmentteina
Sapfon elämästä tunnetaan enemmän myyttejä kuin faktoja: suuri osa peräisin myöhäisistä lähteistä
Sapfon runous suuren ihailun kohde jo antiikin aikana

Sapfo ja naisten väliset suhteet
Traditio Sapfon naisyhteisöstä Lesbos-saarella
Yhden tulkinnan mukaan Sapfon yhteisö tarkoitettu naimaikäisille tytöille, jotka oppivat yhteisössä naisten taitoja

Miten tulkita Sapfon runoja?
Noin 200 fragmenttia säilynyt: suurin osa sisältää vain muutama sanan
Runojen aiheet eivät liity historiaan, vaan useimmiten rakkauteen ja naisten elämään
Hymni Afroditelle jäljittelee kreikkalaista rukousta
Fragmentti 31: ”Se kuuluu jumaliin se mies joka istuu sinua vastapäätä” (tulkittu häälauluksi)
Runot osoitettu naisille, mutta vaikea osoittaa, onko niissä kyse eroottisesta rakkaudesta

Klassisen kauden kreikkalaiset naisrunoilijat
Sapfo esikuvana
Naiset tekivät kuorolyriikkaa paikallisiin uskonnollisiin juhliin
Korinna (400-300-l. eaa.) kirjoitti boiotialaisella murteella paikallisista mytologisista aiheista kuorolyriikkaa; myös roomalaisnaisten suosiossa
Praxilla (400 – 300-l. eaa.)
Telesilla (400-l.)

Hellenistinen kausi
Isän suhtautuminen tyttären koulutukseen ratkaisevaa
Naisoppineita: Hestia, Diofila, Ptolemais
Kauden tunnetut naisrunoilijat eivät vaikuttaneet suurimmisssa kulttuurikeskuksissa

Hellenistisen kauden naisrunoilijat
Tuotantoa säilynyt Anthologia Graeca-kokoelmassa
Anyte: 24 runoa säilynyt, maisema- ja eläinepigrammeja, myös hautarunoja nuorille naisille tai tytöille
Nossis: vaikutti Italian Locrissa, runot heijastavat ennen kaikkea naisten maailmaa, 12 runoa säilynyt
Moero: mm. Afroditelle ja vesinymfeille omistetut runot, 2 runoa ja 10 riviä heksametrirunoelmaa tunnetaan

Erinna
Tekstien ajoitus n. 350–300 eaa.
Säilynyt 6 runoa, 3 epigrammia ja n. 54 säettä pitkästä heksametrirunoelmasta
Monet runot kuvaavat Erinnan suhdetta ystävättäreensä Baukiiseen

Naiset kulttuurin tuottajina Roomassa

Naiset ja kirjallinen sivistys Roomassa
Tradition mukaan tytöille tarve opettaa vain kehräystä ja kudontaa
Puella docta” Augustuksen aikana
Retoriikan opettajat tunnustivat äitien merkityksen lapsen kielellisen kehityksen kannalta

Cornelia, Gracchusten äiti (100-l. eaa.)
Sai poikkeuksellisen hyvän kasvatuksen, osasi myös kreikkaa
Emännöi huvilallaan kreikkalaisia oppineita ja huolehti poikiensa kasvatuksesta
Cornelian kirjeiden kokoelmaa luettiin myös hänen kuolemansa jälkeen

Suhtautuminen tyttöjen koulutukseen keisarikaudella
Aristokraattiperheissä sivistyksellä statusarvoa; oppinut tytär ylpeydenaihe
Retoriikan opettajat kirjoittavat äitien vaikutuksesta poikien kehitykseen, mutta eivät juuri tyttäriin

Sulpicia

Augustuksen ajan runoilija, 6 runoa säilynyt Tibulluksen runojen yhteydessä
Messallan piiriä; myös isä kulttuurin suosija
Runot rakkausrunoja Cerinthus-nimiselle miehelle

Julia Balbilla (72–n. 130)
Kommagenen maanpakoon joutuneen kuninkaan tytär
Mukana keisari Hadrianuksen ja hänen vaimonsa Sabinan seurueessa Egyptissä
Memnonin kolossissa säilynyt 45 riviä eulogiaa Hadrianukselle ja Sabinalle

Naiset ja korkeakulttuuri keisarikaudella
Naisten tuottamia kirjallisuudenlajeja epigrammit, elegiat, kirjeet ja muistelmat (mm. Agrippina nuoremman muistelmat) – vähemmän arvostettuja genrejä
Varakkaat naiset toimivat kulttuurin tukijoina ja mesenaatteina (esim. teatterien restaurointi)

Naiset esittävinä taiteilijoina: yleensä alhainen status
Julia Domnan piiri
Keisari Septimius Severuksen syyrialaissyntyinen puoliso
Piti kirjallista piiriä, jossa mm. historioitsija Cassius Dio ja filosofi Philostratos

Kristityt naiskirjailijat

Probalta (300-l.) säilynyt Vergiliuksen tyyliin kirjoitettu laaja heksametriruno (Jeesus eeppisenä sankarina)
Peregrinatio Egeriae: nunnan matkaopas Pyhälle maalle
Passio Perpetuae: marttyyrin omaelämäkerta (?)
Hypatia Aleksandrialainen (n. 355–414)
Filosofi ja matemaatikko, toimi myös opettajana
Isä Aleksandrian Museionin viimeinen johtaja
Osallistui myös politiikkaan
Äärikristityt surmasivat Hypatian uskonnollisten levottomuuksien yhteydessä

Naisten työ antiikissa
Marja-Leena Hänninen
2.2.2012

Maatalous tärkein elinkeino
Koti naisen ensisijainen työpaikka
Naiset työskentelivät useimmiten sisätiloissa: työ näkymättömämpää ja siten myös vähemmän arvostettua
Vapaasyntyiset naiset valvoivat kotona orjien töitä
Kehrääminen ja kutominen kuului kaikkien naisten kasvatukseen: hyveellisen naisen tunnus
Naisten töitä kotona tekstiilien valmistus ja huolto, ruoan valmistus, lasten ja sairaiden orjien hoito
Emännän ja orjattarien suhde saattoi olla läheinen
Leivän valmistus työläs toimi
Veden nouto kaivoista naisten työtä

Mies ja vaimo liikekumppaneina
Ksenofonin Talouden taito: jos mies kasvattaa vaimon hyvin, tämä auttaa häntä kasvattamaan omaisuuttaan
Mies tuo talouteen omaisuuden ja elannon, vaimo vastuussa sen käytöstä ja varastoinnista

Oliko kreikkalainen agora pelkästään miesten tila
Ihanne ja normi: kunnialliset vapaasyntyiset naiset eivät käyneet toreilla ostamassa eivätkä myymässä
Naisten ei uskottu ymmärtävän kaupankäyntiä
Köyhemmät, vapaatkin naiset joutuivat käytännössä hankkimaan lisäelantoa kodin ulkopuolelta
Osa perheen statusta, etteivät sen naiset näkyneet kaupungilla

Villan työstäminen joillekin naisille myös ansiotyötä: talasiourgoi
Naisten liiketoimet
Naisten ammatit kehittyivät heidän kotiaskareistaan
Pienimuotoista käsityötä ja kauppaa: vaatteet, seppeleet, hajusteet, ruoka
Naisten kaupassa liikkui kuitenkin vähän rahaa

Reproduktio naisten ala
Kätilö arvostettu naisten ammatti
Imettäjät (imetyssopimuksia säilynyt)
Lastenhoitajat varakkaissa perheissä

Prostituutio klassisen kauden Ateenassa
Kurtisaanit (hetairai) yleensä vapaasyntyisiä metoikkeja
Ilotytöt (pornai) useimmiten orjia, työskentelivät brodelleissa
Osa parittajista naisia; parittaja maksoi liiketoiminnasta veroa polikselle
”keikkapalkkiot”: ilotyttö 1 drakma, hetaira 100 drakmaa

Hellenistinen kausi
Paljon eri ammateissa toimineiden naisten työsopimuksia
Ammattiviihdyttäjät: näyttäelijättäret, tanssijat, muusiJopa 300 naista työllistänyt tekstiiliverstas tunnetaan

Myös Roomassa koti naisten valtakuntaa
Selkeä työnjako sukupuolten välillä
Naisten töitä tekstiilien tuottaminen ja huolto, lasten hoitaminen ja kasvattaminen
Kehräävä ja kutova matroona ihanne

Orjat kotitaloudessa
Varakkaimmissa talouksissa orjat hoitivat pääosan kotitöistä: perheenäiti valvoi töitä
Orjuus antiikin ihmisille luonnollinen ilmiö, jota ei kritisoitu
Orja omaisuutta: orjan tappaminen rikos orjan omistajaa kohtaan
Naisorjia vähemmän kuin miehiä
Naisorjat toimivat palvelijattarina, imettäjinä, lastenhoitajina, käsityöammateissa, kaupan ja palvelun aloilla

Naisten työ kodin ulkopuolella
Köyhyys pakotti monet vapaasyntyisetkin naiset ansiotyöhön
100-luvulta eaa. alkaen Roomaan virtasi köyhtynyttä maalaisväestöä, myös naisia lapsineen
Maalaisnaiset työmarkkinoilla orjia ja vapautettuja huonommassa asemassa: ei erityisammattitaitoa

Naiset liike-elämässä
Jo myöhäistasavallan aikana naiset kävivät kauppaa tutelasta huolimatta
Keisarikaudella naisia mukana mm. tiiliteollisuudessa
Eumachia Pompejissa: tekstiiliteollisuus

Köyhempien naisten elinkeinot keisarikaudella
Suurissa kotitalouksissa hyvinkin erikoistuneita palvelijattaria, esim. vestiplica, pedisequa
Erilaisia käsityöammatteja
Tekstiilituotanto tyypillinen naisten ala
Pesijät
Prostituutio
Kaikilla aloilla työskenteli rinnan vapaasyntyisiä, vapautettuja ja orjia

Vapautetut naiset
Vapautetut pariskunnat työskentelivät usein yhdessä perheyrityksessään
Vapautettuja naisia paljon kaupan ja palvelun aloilla sekä käsityöammateissa
Myös kampaamoyrityksiä!

Suurtilan emännöitsijä, vilica
Vastuullinen ammatti, vaadittiin paljon
Useimmiten vapautettuja
Valvoi maatilan sisätöitä ja oli vastuussa esim. kanojen hoidosta ja hedelmien yms. säilönnästä
Tiettyjä uskonnollisia velvollisuuksia
Ks. Cato vanhemman Herramiesmaanvilejijän opas, De agri cultura (suom. Paavo Castrén)

Kunnioitetuimmat naisten ammatit
Lääkärit ja kätilöt (usein alun perin orjia): usein myös lukutaitoisia; toisinaan perheyrityksiä
Imettäjät (usein orjia)
Opettajat

Häpeällisinä pidetyt ammatit
Näyttelijät, tanssijat ja muut viihdyttäjät
Kapakoitsijat ja tarjoilijat
Prostituoidut
Huom. myös gladiaattorit ja parittajat
Suhtautuminen näyttelijöihin ja teatteritaiteeseen Roomassa kaksijakoista

Prostituutio Roomassa
Prostituoituja halveksittiin, mutta ei heidän asiakkaitaan
Suurin osan alan naiaista orjattaria, mutta myös vapaasyntyisiä ja vapautettuja
Odottivat asiakkaitaan siellä, missä ihmisiä liikkui, kuten kylpylöissä, teatterien porteilla jne.
Pompejista tunnistettu bordelleja, alan mainoksia ja hintatietoja
Keisarikaudella veroa 1/8 prostituoidun keikkapalkkiosta

Lapsityövoiman käyttö
Lain mukaan orjalapsi tuottavaa työvoimaa 6-vuotiaasta alkaen
Maaseudulla lapsilla teetettiin kevyitä töitä
Kouluts käsityöammatteihin alkoi 10–14-vuotiaana
Oppisopimuksia säilynyt

Käsityksiä naisen ruumiista ja seksuaalisuudesta
Naisen elämä antiikin Kreikassa ja Roomassa
Marja-Leena Hänninen
31.1.2012
Aristoteles ja naisen ruumis
Naiseus vajavuutena (mies täydellinen ihminen)
Miehen sperma edustaa muotoa, naisen kuukautisveri ainetta
Nainen heikkoluontoinen: kykenemätön hallitsemaan halujaan ja himojaan – tarvitsee miehen ohjausta

Antiikin kreikkalaiset ja seksi

Seksuaalisuus moraalisesti hyväksyttävää ja luonnollista
Ajatus veren puhtaudesta
Avioelämässä ei kyse mielihyvän tuottamisesta
Kohtuullisuus ja maltti hyveitä
Pederastia, poikarakkaus
Platonilla ajatus, että vain miesten välillä todellista rakkautta
Vanhemman ja nuoremman miehen välinen suhde
Ei homo-seksuaalisuutta nykymerkityksessä
Naisten väliset suhteet?
Naisilla gynaikeionissa oma keskinäinen kulttuurinsa
Mahdollinen lesbous lähteiden ulottumattomissa

Naisen seksuaalisuus
Naisella ei saanut olla muita miehiä kuin aviomiehensä
Naisen sukupuolista halua piti hallita ja kontrolloida
Sukupuolisessa kanssakäymisessä miehen kuului olla aktiivinen ja hallitseva
Naista arvostettiin vaimona ja äitinä virallisen ideologian ulkopuolella naisilla oma maailmansa

Gynekologia ja naimattomat naiset
Peri parthenion (400–300-l. eaa.)
Sukukypsien tyttöjen avioiduttava mahdollisimman pian: liian pitkällinen neitsyys vaarallista naisen terveydelle
Hysteria aiheutuu kohdun liikkumisesta, myös kuukautisveri tai sen puuttuminen voi aiheuttaa ongelmia
Osa lääkäreistä piti liian varhaisia raskauksia naisille vaarallisina

Jumalattaret naisen eri ikäkausien edustajina
Hera: avioliitto
Afrodite: sukupuolinen halu
Athene ja Artemis: neitsyys
Hestia: koti
Demeter: äiti
Kore: tytär

Artemis ja nymfit

Ikuinen neitsyys mahdollista vain jumalattarelle
Artemis nymfeineen vertautuu puberteetti-iässä olevien neitojen ryhmään
Asuvat villin luonnon keskellä, kaukana asutuksesta
Artemis ja Aktaion

Mytologian kuolevat neitsyet

Myyteissä neitsyitä uhrataan ja raiskataan tai he kokevat muodonmuutoksen
Esim. Dafne, Kallisto, Syrinx
Tytön on kuoltava, jotta syntyisi nainen
Yhteys initiaatioriitteihin
Artemiin seurue voidaan nähdä initiaatioryhmänä: uhrattu tai ahdistettu neito aina ryhmän kaunein
Naimaton sukukypsä tyttö yhteisön kannalta villi ja vaarallinen – avioituminen ja neitsyyden menetys merkitsee tytön saattamista järjestyneen yhteisön piiriin
Kuolema tai metamorfoosi merkitsee siirtymistä uuteen elämänvaiheeseen

Neitsyyden arvo Roomassa
Neitsyyden, naisen koskemattomuuden ja naisen ruumiin symboliarvo Roomassa yhtä suuri kuin Kreikassa
Naisen ruumis tilana vertautuu kotiin, jonka koskemattomuutta miehen kuuluu puolustaa
Rooman historiallisessa mytologiassa naisen ruumis usein Rooman kansan, sen vapauksien ja oikeuksien vertauskuva

Lucretian tarina
Rooman kuningas Tarquinius Superbus raiskaa Lucretian, joka tappaa itsensä
Tapahtuman seurauksena kuningas karkotetaan ja Roomasta tulee tasavalta

Verginian tarina
400-luvulle eaa. sijoitettu kertomus, jossa ylimielinen patriisi himoitsee plebeijineitoa ja yrittää todistaa tämän olevan erään klienttinsä orja
Isä tappaa Verginian säästääkseen tämän häpeältä
Tapaus aiheutti kansannousun ja poliittisia uudistuksia plebeijien hyväksi

Falliset symbolit suojan ja onnen antajina
Naisen ruumiin maagiset merkitykset
Usko naisen kuukautisveren maagisiin vaikutuksiin
Plinius vanhemman Luonnonhistoriassa esimerkkejä siitä, miten naisen ruumiin eritteitä yms. voitiin käyttää lääketieteellisiin tarkoituksiin: esim. kuukautisverta ja rintamaitoa
Toisaalta naisen sukuelimistä kirjoitetaan Rooman satiirisessa ja moralisoivassa kirjallisuudessa aina kielteisesti

Intiimi elämä roomalaisessa avioliitossa
Ideaalina harmonia, ei niinkään intohimo
Julkisia hellyydenosoituksia puolisoiden välillä ei pidetty sopivina
Kaksinaismoraali
Pidettiin luonnollisena, että miehellä oli muitakin seksipartnereita kuin vaimonsa
Mies saattoi myös käyttää orjiaan hyväkseen
Naimisissaolevalla naisella kuului olla vain yksi mies
Naisen tuli käytöksellään osoittaa olevansa kaikkien epäilyjen ulkopuolella

Mielikuvat sukupuolisesta kanssakäymisestä
Ajatusta tasa-arvoisesta sukupuolisuhteesta ei antiikissa tunnettu
Mielikuvat yhdynnästä jossain määrin väkivaltaisia; ylempiarvoinen se joka työntyy, alempiarvoinen se johon työnnytään
Periaatteessa naiselle hyväksyttävää ainoastaan passiivisen osapuolen rooli
Ihanteet ja todellisuus saattoivat poiketa toisistaan

Suhtautuminen seksuaaliseen haluun
Kunniallisen miehen ja naisen tuli hillitä halujaan
Miestä, joka himoitsi liikaa naisia, pidettiin heikkona
Naisen liian suuri seksuaalinen aktiivisuus miellettiin miehiseksi ominaisuudeksi
Plinius vanhempi listaa lääkkeitä sekä haluttomuuteen että liialliseen haluun

Roomalaisten suhtautuminen homoseksuaalisuuteen
Ajatus kahden sosiaalisesti samanarvoisen miehen suhteesta vieras, miehen suhde esim. miesorjaan tai ulkomaalaiseen ok
Ei yksiselitteisiä hetero-, homo- tai biseksuaalisen kategorioita

Rooman keisarien sukupuolielämä

Useimmilla keisareilla rakastajattaria tai rakastajia
Huom. jo jumalilla sekä mies- että naissuhteita
Keisari Hadrianus ja Antinous

Perheinstituution ja naisen oikeudellisen aseman kehitys keisarikauden Roomassa
Marja-Leena Hänninen
26.1.2012

”Laudatio Turiae”

Piirtokirjoituksena (osin) säilynyt roomalaisen ylhäisönaisen hautajaispuhe
Ajoitus n. 8–2 eaa., 7 fragmenttia tunnetaan
Yksityiskohtainen kuvaus vaimon hyveistä ja lojaaliudesta
Augustuksen perhepolitiikka
Halusi nostaa roomalaisten syntyvyyttä ja kohottaa sukupuolimoraalia
Lex Iulia de maritandis ordinibus 18 eaa.
Lex Iulia de adulteriis coercendis 17 eaa.
Lex Papia Poppaea 9 jaa.
Augustuksen avioliittolait
Kaikkien 25–60-vuotiaiden miesten ja 20–50-vuotiaiden naisten tuli olla naimisssa
Eronneiden ja leskien tuli avioitua uudestaan
Lapsettomille ja naimattomille sanktioita, monilapsisille perheille kannustimia
Ius trium liberorum: 3 lasta synnyttäneet naiset vapautuivat holhouksenalaisuudesta
Sukupuolimoraaliin liittyvät säädökset
Aviorikos tuli julkisen kannevallan alaiseksi
Miestäkin voitiin syyttää, jos makasi toisen miehen vaimon tai neitysen kanssa
Aviorikostapauksille erityinen tuomioistuin; karkotus ankarin rangaistus
Isä sai tappaa tyttärensä, jos tapasi tämän itse teosta aviorikoksesta
Adulterium/ stuprum
Avioeron vaikeutuminen
Augustus alkoi vaatia avioeroa haluavilta muodollista menettelyä: asumusero, todistajat
Toisaalta miehen pakko erota aviorikokseen syyllistyneestä vaimostaan ja nostaa syyte tätä vastaan
Aviorikoksesta tuomittu nainen ei saanut enää avioitua vapaasyntyisen roomalaisen kanssa
Keisari Trajanuksen ratkaisu: ”lapsilisäjärjestelmä”

Alimenta-järjestelmä: taloudellista tukea köyhille lapsiperheille
Tytöstä pienempi avustus kuin pojasta
Voimassa n. 99–250 jaa.
Antoninus Pius ja Faustina vanhempi
Antoninus Piuksen vaimo Faustina harjoitti hyväntekeväisyyttä ja oli kiinnostunut erityisesti tyttöjen kasvatuksesta
F:n kuoltua 141 jaa. Antoninus Pius teki lahjoituksia köyhien tyttölasten hyväksi
Yksi keisarikauden sosiaalinen ongelma: sotilaiden perheet
Legioonalaiset eivät saaneet avioitua palvelusaikanaan (paitsi ylemmät upseerit)
Sotilaat kuitenkin solmivat palveluspaikoillaan pysyviä parisuhteita
Vaimon ja lasten asema ongelmallinen, jos mies kuoli palvelusaikana: ei perimysoikeutta
Septimius Severus kumosi kiellon 197 jaa.

Perhelainsäädännön uudistuksia 100-luvulla jaa.
Perimysoikeutta äidin ja lasten välillä vahvistettiin
Laki alkoi suojella paterfamiliasin vallassa olevia tämän mahdolliselta mielivallalta
150 jaa. Marcus Aureliuksen säädös, että isä ei voinut enää pakottaa lapsiaan avioeroon
Naisille tuli mahdolliseksi valittaa holhoojasta, joka ei huolehtinut kunnolla heidän eduistaan
Isän laillisia valtaoikeuksia rajoitettiin vähitellen
Epäviralliset parisuhteet
Konkubinaatti: parisuhteen osapuolet eivät Rooman kansalaisia tai puolisoiden välinen statusero liian suuri
Orjien parisuhde: contubernium; orjien lapset kuuluivat orjien omistajille
Näistä suhteista syntyneet lapset eivät olleet patria potestasin alaisia eivätkä voineet saada isältään perintöä
Myötäjäiset katsottiin lahjoiksi ventovieraiden välillä

Vapautettujen perheet
Oikeus lailliseen avioliittoon vapautetuille tärkeä osoitus uudesta asemasta
Valtaosa varhaisen keisarikauden hautareliefeistä vapautettujen pystyttämiä

Tunteenomaisempi suhtautuminen perheeseen
Keisarikaudella isää ei nähdä tyrannina; avioliitossa korostuu kumppanuus
Kuolleita lapsia surtiin: lasten taidokkaasti valmistetut hautakivet

Muuttuiko mikään myöhäisantiikissa?
Naimattomaksi jäämisestä tuli kristinuskon myötä sosiaalisesti hyväksyttävä vaihtoehto
Äidin epävirallinen vaikutusvalta ja myös juridinen asema vahvistui
Patria potestas ymmärrettiin enää alaikäisiä lapsia koskevaksi
Emancipatio: isä vapauttaa lapsensa vallastaan
Myötäjäisten rinnalle sulhasen huomenlahja morsiamelle

Naisen asema myöhäisantiikissa
Tutela katosi muodollisestikin 300-luvulla
Kansainvaellusaikana naisten kaappaukset
Äidinpuoleisten sukujuurten arvostus kasvoi
Myös äiti saattoi toimia lapsen holhoojana ja saada avioerossa lapset itselleen
Kirkko suhtautui kielteisesti leskien avioitumiseen ja avioeroon
Avioeroa koskevat lait tiukentuivat

Kristityt perheet
Kirkko suhtautui kielteisesti seksuaalisuuteen ja kannusti naimattomuuteen
Toisaalta perheitä ja vanhempien auktoriteettia lapsiinsa nähden korostettiin

Perheinstituutio ja naisen oikeudellinen asema tasavallan ajan Roomassa
Marja-Leena Hänninen
24.1.2012

Etruskinaiset
Erityisesti kreikkalaiset kirjailijat ihmettelivät etruskinaisten asemaa
900–600-l. eaa. naiset kuvattu aina talousaskareissa
600 – 400-l. eaa. naisten haudoissa myös vallan tunnuksia

Roomalainen perhe: peruskäsitteitä
Familia
Gens
Pater ja mater familias
Patria potestas
Domus
Pietas

Patria potestas – isänvalta
Isänvallan alla kaikki saman paterfamiliasin talouden jäsenet
Isänvalta kosketti myös aikuisia poikia
Vitae necisque potestas
Isän taloudellinen valta
Lasten avioliitot

Isä, äiti ja lapset
Isällä oikeus päättää, kasvatettiinko vastasyntynyt
Lain mukaan lapsi kuului ainoastaan isänsä sukuun
Juridiset siteet lapsen ja hänen äitinsä ja tämän suvun välillä heikot – sosiaaliset ja emotionaaliset odotukset toiset
Poika ja tytär perivät periaatteessa yhtä paljon

Avioliitto
Avioituminen kansalaisvelvollisuus
Cum manu- ja sine manu -avioliitot
Cum manu -avioliitossa miehestä tuli vaimonsa holhooja
Sine manu – avioliitossa puolisoiden omaisuudet erilliset ja vaimo kuului edelleen isänsä sukuun
Avioliitto yksityinen juridinen sopimus

Avioerot ja uudelleen avioituminen
Avioliitot päättyivät useammin toisen puolison kuolemaan kuin avioeroon
Avioerot sallittuja, vaikka pysymistä yhden kumppanin kanssa arvostettiin
Alun perin vain mies saattoi tehdä aloitteen avioerosta
Avioerossa myötäjäiset tuli palauttaa vaimolle, lapset jäivät aina isälle

Aviopuolison valinta
Vain Rooman kansalaiset saattoivat solmia keskenään pätevän avioliiton
Syntyperä tärkeä peruste: puolisoa etsittiin omista piireistä
Taloudelliset ja poliittiset edut
Lain mukaan mies saattoi mennä naimisiin 14-vuotiaasta, nainen 12-vuotiaasta alkaen
Myötäjäiset: dos

Matroona, mater familias
Matroonan arvostus perustui äitiyteen ja kunnialliseen käytökseen
Castitas
Pudicitia
Työteliäisyys: lanifica

Tutela mulierum
Roomalainen nainen periaatteessa koko ikänsä holhouksenalainen
Holhooja – tutor – huolehti naisen eduista; yleensä lähin miessukulainen
Naiset saivat omistaa, mutta eivät  luopua omaisuudestaan ilman tutorin lupaa
Pitkien sotien aikana tutelan arveltu rapautuneen: naisten oli tultava toimeen omillaan

200 – 100 -lukujen (eaa.) sotien vaikutus naisen asemaan
Varakkaille naisille ajoittain erityisveroja (esim. 215 eaa.)
215 eaa. Lex Oppia rajoitti naisten oikeutta mm. esiintyä julkisesti kultakoruissa
100-luvulle eaa. tultaessa roomalaiset naiset vaurastuneet – monissa perheissä ainoita perijöitä poikien kuoltua sodissa
169 eaa. Lex Voconia

Naisten hautapiirtokirjoitukset

Äitiys
Sopusointuinen avioliitto
Siveys, kunniallisuus
Työteliäisyys
Domiseda
Leipurin vaimon hautakivi
”Laudatio Turiae”
Roomalaisen ylhäisönaisen hautajaisissa pidetty ylistyspuhe
7 fragmenttia tunnetaan
Ajoitus 8–2 eaa.
Naisen nimeä ei tiedetä

Perhe, avioliitto ja naisen asema klassisen kauden Kreikassa ja hellenistisen kauden Egyptissä
Marja-Leena Hänninen
19.1.2012

Peruslähtökohdat
Yhteiskunta patriarkaalinen
Naisen paikka kotitaloudessa
Äitiys naisen tärkein saavutus

Klassisen kauden Ateena
Kärjistetty yleiskuva: nainen täysin kotiin suljettu, naisen tärkein tehtävä synnyttää miehelleen laillisia jälkeläisiä
Väitetty, että demokratian myötä Ateenassa kuilu yksityisen ja julkisen, ja siten miehen ja naisen elämänpiirien välillä syveni

Oikos ja polis
Polis: kaupunki, kaupunkivaltio (politiikka: valtion asioiden hoitaminen)
Oikos: a) kotitalo, koti b) perheyhteisö – isä, äiti, lapset, orjat, omaisuus
Oikonomia: kotitalouden hoitaminen
Oikos ja polis kreikkalaisen yhteiskunnan peruselementit

Kreikkalainen draama kuvastaa oikoksen ja perheen tärkeyttä
Aiskhylos (525–456 eaa.)
Oresteia-trilogia: Agamemnon, Hautauhrin tuojat, Eumenidit
Naishahmoja Klytaimnestra, Elektra ja Ifigeneia
Äidin oikeudet vs. isänvalta

Sofokleen (497/6–406/5 eaa.) naishahmot

Antigone: tyttären ja sisaren lojaalius
Trakhiin naiset: Herakleen puoliso Deianeira
Elektra: pääpaino tyttären vihassa äitiään ja tämän rakastajaa kohtaan

Euripides (485/480–406 eaa.): Alkestis

Uskollinen vaimo kuolee miehensä puolesta
Herakles pelastaa Alkestiksen manalasta


Euripides: Medeia
Liittyy Argonauttien retkistä ja Jasonista kertovaan tarupiiriin
Jasonin pettämä Medeia kostaa tappamalla heidän yhteiset lapsensa

Muita Euripideen näytelmiä
Andromakhe, Hekabe, Troijan naiset: tuhotun Troijan naisten kohtalo
Hippolytos: Theseuksen puoliso Faidra yrittää vietellä poikapuolensa
Ifigeneia Auliissa, Ifigeneia Tauriissa, Elektra
Helena: vain Helenan kuva seurasi Parista Troijaan
Bakkantit

Hektor ja Andromakhe

Aristofaneen (445–385 eaa.) naishahmot

Lysistrate: naisten lemmenlakko sodan lopettamiseksi
Naisten juhla (Thesmophoriazou-sai)
Naisten kansankokous (Ekklesiazousai)


Naisten holhouksenalaisuus
Ateenan lain mukaan naisella oltava koko elämänsä ajan holhooja, kyrios
Kyrios vastuussa naisen hyvinvoinnista
Kyrios yleensä isä, isänisä, veli tai aviomies, leskellä myös poika
Laki sijoitti naisen aina johonkin perheeseen sen päämiehen alaisuuteen

Mitä kyrieia käytännössä merkitsi?
Ateenalaisesta näkökulmasta kyrios pikemminkin naisen suojelija kuin hänen herransa
Huono holhooja voitiin haastaa oikeuteen
Nainen ei voinut itsenäisesti hallita omaisuutta eikä solmia mitään sopimusta
Mies puhui naisen puolesta julkisuudessa ja ajoi hänen asiaansa oikeudessa

Naisen roolit
Avioliitto ja äitiys naisen elämän päämäärä
Naimattomuus ei ollut vaihtoehto
Ennen ensimmäisen lapsen syntymää kuollutta naista surtiin erityisesti

Laillisen avioliiton edellytykset
Ks. Isaioksen puhe nr. 8
Molemmat osapuolet Ateenan kansalaisia
Avioliitto solmittu asianmukaisin menoin
Avioliiton järjestäminen kyrioksen velvollisuus
Myötäjäisten vastattava perheen statusta


Avioliiton solmiminen
Sovittiin miesten kesken, kyrios valitsi naiselle aviomiehen
Myötäjäiset tarkoitettu vaimon ylläpitoon; eron sattuessa ne tuli palauttaa naisen holhoojalle
Kreikassa ei varsinaista sanaa avioliitolle; gamos (häät), synoikein (yhdessä asuminen)

Avioero
Mies saattoi ottaa avioeron lähettämällä vaimonsa pois yhteisestä kodista
Avioeroa haluava nainen tarvitsi miessukulaisen apua viedäkseen asiansa viranomaisten eteen
Lapset jäivät avioerossa isälle


Vaimon tehtävät

Tuottaa perheeseen laillisia jälkeläisiä
Käyttäytyä perheen arvon ja kunnian mukaisesti
Pitää huolta oikoksesta


Neairan tapaus
Oikeuspuhe 340-luvulta eaa.
Naista syytetään siitä, että tämä on esiintynyt kunniallisena vaimona ja kansalaisena, vaikka alun perin vierasmaalainen kurtisaani


Ksenofon ja aviovaimon kasvatus

Dialogi Oikonomikos (suom. Talouden taito)
Ajatus, että aviomiehen kasvatettava nuori vaimonsa emännän velvollisuuksiin

Tilastoja
Huom. kaiken antiikkiin liittyvän tilastoinnin epävarmuus
Miehet avioituivat n. 30-vuotiaina, naiset jo alle 20-vuotiaina
Synnyttäjien keski-ikä 21 vuotta
Naisten keskimääräinen elinikä 36 vuotta, miesten 45
Nainen ehti synnyttää keskimäärin 5 lasta

Gynaikeion
Ateenalaisessa talossa erityinen naisten siipi, jossa talon kaikki naiset asuivat
Mies vieraili vaimonsa luona
Myös lasten ensimmäinen elinpiiri

Spartan naiset
Naisilla omaisuutensa suhteen enemmän valtaa kuin Ateenassa
Aviopuolisot suunnilleen samanikäisiä
Myös naisissa arvostettiin fyysistä voimaa


Hellenistinen kausi n. 323–30 eaa.
Muuttoliike; myös naisten liikkuvuus kasvoi
Yksittäisen poliksen ja siten myös kansalaisuuden merkitys väheni
Kansainväliset avioliitot
Sotajoukkojen mukana kulki myös naisia; palkkasotureilla perheet mukanaan


Avioliitto hellenistisellä kaudella
Lähteenä papyruksina säilyneet avioliittosopimukset
Mies ja vaimo yhä enemmän yksilöitä, avioliitto kumppanuutta
Kummallakin osapuolella omat velvollisuutensa ja vastuualueensa
Ks. Filiskoksen ja Apollonian avioliittosopimus v. 92 eaa.
Myös avioerosopimuksia


Taiteessa yhä enemmän arkielämää

Naisen aseman muuttuminen
Kyrioksen asema näyttää muuttuneen lähinnä muodolliseksi
Naiset hoitavat itsenäisemmin asioitaan, kirjoittavat omissa nimissään virkamiehille
Naisten taloudellinen aktiivisuus
Naiset osallistuvat entistä enemmän julkiseen elämään ja saavat myös kunnianosoituksia
Koulutusmahdollisuudet paranevat

Naisen elämä antiikin Kreikassa ja Roomassa:
JOHDANTO
17.1.2012

Kurssin tavoitteet
Antaa yleiskuva naisten elämästä antiikissa
Pääteemat: perhe, työ ja uskonto
Pyrkimys tarkastella naisten elämää pikemminkin ruohonjuuritasolta kuin ideologisesti määriteltynä
Kullakin luennolla tarkastellaan lähemmin 1–2 aiheeseen liittyvää antiikin lähdettä, ns. teematekstiä, jotka jaettu etukäteen

Kurssin käytännöistä
Tentti 28.2.2012.
Mahdollisuus saada lisää opintopisteitä tekemällä ylimääräinen kirjallinen työ.
Luentodiojen tekstit nähtävissä luentoa seuraavana päivänä osoitteessa http://www.marjaleenahanninen.wordpress.com/
Tiedustelut sähköpostitse:
marja-leena.hanninen@helsinki.fi

Antiikin ajanjaksot
Minolainen/ mykeneläinen aika n. 1900–800 eaa.
Arkaainen kausi n. 800–480 eaa.
Klassinen Kreikka n. 480–330 eaa.
Hellenistinen Kreikka n. 330–30 eaa.
Rooma: kuningaskausi 753–509 eaa., tasavallan aika 509–31 eaa., keisarikausi 31 eaa.– n. 390 jaa.
Myöhäisantiikki n. 293–529 jaa.

Voidaanko puhua yhtenäisestä naisen asemasta antiikissa?
Nainen aina jonkun perheen, yhteisön ja yhteiskuntaryhmän jäsen
Antiikin aikana keskeistä jako vapaasyntyisiin ja orjiin, kansalaisiin ja ei-kansalaisiin
Naiset myös keskenään epätasa-arvoisia
Antiikissa ei tunnettu ajatusta kaikkien ihmisten yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta

Miten antiikin naisista voidaan saada tietoa?
Suurin osa kirjallisista lähteistä eliitin miesten tuottamia, naisten omia tekstejä säilynyt hyvin vähän
Lait eivät kerro suoraan todellisuudesta, vaikka heijastavatkin sitä
Piirtokirjoitukset, papyrukset ja arkeologiset löydöt ”demokraattisimpia” lähteitä
Tietoa naisista etsittävä usein ”rivien välistä”

Mistä löydämme naisten oman äänen?

Suurin osa naisista vailla luku- ja kirjoitustaitoa
Miten saada naisten oma ääni kuuluville?
Naisista tulee helposti historian objekteja eikä subjekteja

Antiikin naiset tutkimuksen kohteina
Naisten panosta historiassa, niin myös antiikin aikana, ei pitkään pidetty tutkimisen arvoisena
Käsitys siitä, että antiikin naisista ei voida tietää juuri mitään
Eliitin naisia sekä perhettä oikeudellisena instituutiona tutkittu aina jossain määrin; useimmiten naiset osa antiikin tapakulttuurin historiaa tms.
1970-luvulta alkaen modernia tutkimusta antiikin naisista; Sarah Pomeroy (Goddesses, Whores, Wives and Slaves: Women in Classical Antiquity 1975)

Naishistoriasta sukupuolijärjestelmien historiaan
1960-luvulla ns. uuden sosiaalihistorian sekä naisliikkeen vanavedessä syntyi akateeminen naishistoria
Aluksi naishistorian tavoitteena tehdä naiset näkyviksi historiassa
Keskeisiä käsitteitä patriarkaatti ja gender
Nykyisin puhutaan mieluummin sukupuolijärjestelmien historiasta – myös ’mieheys’ historiallisesti ja kulttuurisesti muuttuva käsite

Yleisiä piirteitä naisen asemassa antiikissa
Naisilla ei ikinä ollut poliittisia oikeuksia: he eivät olleet kansalaisia samassa merkityksessä kuin miehet
Naisia pidettiin juridisesti epäkelpoina: eivät voineet itsenäisesti hoitaa asioitaan kodin ulkopuolella
Julkinen elämä miesten aluetta, koti naisten paikka
Perheen tärkeys; siveys ja kyky tuottaa jälkeläisiä naisen tärkeimpiä ominaisuuksia

Naisen paikka
Kreikka: sitä parempi, mitä vähemmän naisesta puhutaan
Avioliitto ja äitiys naisen ’ura’
Roomassa naiset näkyivät enemmän julkisuudessa

Filosofien naiskuvat
Antiikin ihmisille naisen asema oli itsestäänselvyys, jota ei tarvinnut perustella
Filosofit pyrkivät lähinnä ymmärtämään olemassaolevaa tilannetta, eivät muuttamaan sitä
Platonin ja Aristoteleen naiskuvilla valtava jälkivaikutus
1900-luvun naisliike hyödynsi Platonia, konservatiivit Aristotelestä

Platonin (427–347 eaa.) utopia
Dialogissa Valtio ajatus, ettei ihmisen älyllinen kyvykkyys ole sidoksissa ihmisen sukupuoleen
Valtiollisten tehtävien tulisi olla avoinna kyvykkäille naisille
Huom. kyse ihannevaltiosta!

Aristoteles (384–322 eaa.)

Nainen vajavainen ihminen (mies)
Mies edusti muotoa, nainen ainetta
Sukupuolten työnjako hyvä asia: luonnostaan huonompi erottuu luonnostaan paremmasta
Sukupuolten biologinen ero myös poliittisesti ja eettisesti merkittävä

Matriarkaatti Välimeren alueella?
Pitkäaikainen myytti muinaisesta matriarkaatista Välimeren alueella sekä suuren äitijumalattaren kultista
Etsitty erityisesti muinaisesta Lähi-Idästä, minolaisesta sekä etruskikulttuurista
Johann Jacob Bachofen: Das Mutterrecht (1861)
Mytologia, jumalatarkuvat
Äitijumaluuksien olemassaolo sinänsä ei vielä todiste matriarkaatista

Minolainen kulttuuri
Päätelmiä matriarkaatista tehty arkeologisten löytöjen perusteella
Esittävätkö pikkupatsaat jumalatarta vai papitarta?
Romantisoitu kuva varhaisen minolaisen kulttuurin rauhanomaisuudesta
Etruskit

Mahdollista:
Osa Välimeren alueen vanhimmista kulttuureista voinut olla matrifokaalisia, matrilokaalisia tai matrilineaarisia.
Ei kuitenkaan matriarkaattia siinä merkityksessä, että naiset olisivat hoitaneet poliittisen päätöksenteon ja miehet olleet heihin nähden alistetussa asemassa.
Yhteiskunta säilyi antiikissa patriarkaalisena, vaikka valtion suhteessa perheeseen ja naisen oikeudellisessa asemassa tapahtuikin muutoksia.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: